Kävimme Neran kanssa agitreeneissä ja kotiuduimme tunti sitten. Sen jälkeen on venytelty niin ohjaaja kuin koirakin, mutta melkolailla maitohapoilla on jalat. Treeneissä sai nimittäin juosta tänään. Ja hauskaa oli, vaikka nopean koiran kanssa täytyy juosta pirun lujaa.
Renkaalla oli taas sama ongelma, että Nerppu sujahti välillä raudoista. Se ei tajua ideaa vieläkään, vaan luulee, että on ihan sama mistä kohtaa rengas suoritetaan :-P Suunnittelin, että alamme naksutella renkaan ideaa, jotta se todellakin olisi varma juttu jatkossa se suoritustapa. Naksulla on niin helppo merkitä oikea suoritus.
Pakkasta! |
Omaa vuoroa odottaessamme otimme ulkokentällä keppejä. Siltä väärältä puolelta. Järkeilin, että ohjaan jotenkin tosi oudosti koiran ollessa oikealla puolellani. Vasemmalla puolella Nera pujottelee itsenäisesti ja vauhdikkaastikin jo. Yritin nyt jättää avut minimiin ja pelkällä suullisella käskyllä "kierrä" mentiin. Ja sehän sujui todella hienosti :-) Nyt pitää vielä treenata sujuva irtoaminen kepeille, niin alkaa olla kepit kuosissa. Toki edelleen harjoitellaan lisää tuota meidän väärää puoltakin.
Jade naatiskelee keppinsä kanssa |
Lisää agilitya ylihuomenna ja sunnuntaina olen sitten talkoilemassa tokokokeessa, eli koiramainen loppuviikko tiedossa - kuten aina ;-)
PS. ENSILUMIKIN päästiin jo kokemaan, eilen oltiin pakkasen puolella (kuvissakin sen näkee) ja sitten alkoi hiljalleen sadella lunta. Ihanaa! Maahan asti saatiin ohut lumikerros, mutta illan mittaan lumisade muuttui vähemmän ihanaksi räntäsateeksi, minkä mukana tuo lumikin sitten suli pois. Harvemmin se onkin jäänyt maahan asti lokakuussa. Toivon silti, että saadaan lunta maahan aiemmin kuin viime vuonna, jolloin pysyvä lumi satoi juuri ennen joulua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti