Tokoilut Jaden ja Nerpun kanssa iltasella yliopistolla.
Jade aloitti tokoilut seuraamisilla, jotka sujuivat ihan hyvin. Ehkä hivenen löysät täyskäännökset, mutta muuten piti kontaktia ja paikan ok.
Jäävät olivat myöskin hyvät, maahanmeno varsinkin tosi nopea. Seisomisessa jäi mielestäni paikoilleen, eikä ottanut askelia perään.
Kaukot. Istu-maahan onnistui ihan hyvin. Jostain syystä, kun otin seisomisen mukaan siihen, istuessa tuli eteenpäin. Maahan-seiso vaihdot olivat hyviä.
Luoksepäästävyys ryhmäliikkeenä ok. Paikallaolo ryhmäliikkeenä ok, vaikkakin Jademaiseen tapaan katseli ympärille mitä missäkin tapahtuu.
Nouto X 3 onnistuivat hyvin. Jaden lempijuttuja. Olisi saanut palauttaa kapulan suoremmin - kaarsi kapulan kanssa ennen kuin tuli eteen istumaan, mutta vauhti oli hyvä mennessä ja palatessa.
Ruutukin onnistui hyvin kolme ensimmäistä lähetystä. Viimeisellä toi iloisesti ruutualustan minulle.
Sitten kokeiltiin metallia. Sitä ollaan kotosalla kokeiltu pariin otteeseen ja vaikka se on Jadesta tosi inhottava, Jade on sen nostanut. Tänään kapula ei noussut sitten millään, joten otettiin kapulan pitämistä.
Seuraavaksi Nerppu-Kirppu tokoilemaan...!
Neran kanssa otimme samoja juttuja kuin viimeksi: istumista, maahanmenoa, luoksetuloa, leikkimistä. Tällä kertaa Nerppu ei edes huomannut heti, että paikalla on tokoilemassa muitakin koiria. Sen verran kovasti lihapullapalkka kiinnosti.
Luoksetulossa tulee jo eteen istumaan, tietystikin hivenen avustettuna. Samoin maahanmenossa käsiapu.
Leikittiin uudella vetolelulla (kiitos Pamu!!!) ja harjoiteltiin myös irti-käskyä siinä leikin lomassa.
Nopeasti Nera oppii kaikennäköistä: se on ahne ja sillä on saalisviettiä, joten palkkaaminen on helppoa. Tokoilu on lähinnä leikkimistä vielä, mutta siinähän se idea alkaa kyteä pikkukoiran päässä. Tokon salaisuudethan selvisivät Nerpulle jo viime kerralla - siitä voi lukea lisää täällä :)
sunnuntai 28. kesäkuuta 2009
Mätsäröimässä
Tänään käytiin Nerppuliinin kanssa katsomassa Match Showta Linnanmaalla. Saara, Sussu ja Tilli olivat mukana menossa, harjoittelemassa tulevia näyttelyitä varten. Muitakin tuttuja nähtiin :)
Neran eka mätsäri sujui hienosti. Ikä ei tietysti vielä riittänyt muuhun kuin kehien seuraamiseen sivusta - ja käpyjen tappamiseen... ;) Nerppua kävi useampi ihminen rapsuttelemassa ja jututtamassa, mistä Nera tietysti hurjasti tykkäsi. Muutamaan kivaan belgikoiraankin tutusteltiin.
Tillin eka mätsäri meni pitkälti ihmetellessä, mutta hyvää kokemusta tyttö sai tulevaa varten.
Otin paljon kuvia ja osa niistä onnistuikin. Kuvia koneelle ladatessani vain kameran akku sammui ja olin ehtinyt ne poistaa kamerasta, mutta siirto koneelle ei enää onnistunut kameran sammuttua. Nyt sitten ladataan akkua ja jännätään onko kuvia enää olemassakaan... ;) Harmi, koska kameran eteen osui hyviä malleja useampikin...! Kuvia siis tulossa illemmalla, jos koskaan.
Tässä muutama kuva perjantailta. Photos by Pamu. Kiitos! :)
Neran eka mätsäri sujui hienosti. Ikä ei tietysti vielä riittänyt muuhun kuin kehien seuraamiseen sivusta - ja käpyjen tappamiseen... ;) Nerppua kävi useampi ihminen rapsuttelemassa ja jututtamassa, mistä Nera tietysti hurjasti tykkäsi. Muutamaan kivaan belgikoiraankin tutusteltiin.
Tillin eka mätsäri meni pitkälti ihmetellessä, mutta hyvää kokemusta tyttö sai tulevaa varten.
Otin paljon kuvia ja osa niistä onnistuikin. Kuvia koneelle ladatessani vain kameran akku sammui ja olin ehtinyt ne poistaa kamerasta, mutta siirto koneelle ei enää onnistunut kameran sammuttua. Nyt sitten ladataan akkua ja jännätään onko kuvia enää olemassakaan... ;) Harmi, koska kameran eteen osui hyviä malleja useampikin...! Kuvia siis tulossa illemmalla, jos koskaan.
Tässä muutama kuva perjantailta. Photos by Pamu. Kiitos! :)
lauantai 27. kesäkuuta 2009
Pikkukoira tokoilee
Eilen illalla oli Nerpun ensimmäisten tokotreenien vuoro. Kävimme tutulla porukalla treenailemassa yliopiston parkkiksilla ja Nera lähti mukaan katsomaan millaista se toko oikeastaan on.
Alkuun piti tietysti ihmetellä ja tuijotella mitä kaikkea ympärillä tapahtuukaan. Jokapuolella oli isoja koiria tekemässä tokoliikkeitä ja se oli Nerpusta hyvin kiinnostavaa. Etenkin, kun koiria palkattiin iloisesti hihkumalla tai leluilla onnistuneista liikkeistä.
Sitten kun alkuhämmennys meni ohi, treenasimme vähän itsekin. Kontaktiharjoituksilla aloitettiin. Aina, kun Nera malttoi katsoa minua, se sai namin. Todella nopeasti ahne tyttö alkoikin tuijotella minua muiden koirien sijasta ;)
Kontaktin jälkeen otimme istumista, maahanmenoa ja luoksetuloa hihnan päässä. Todella kivasti jaksoi pikkukoira keskittyä.
Lyhyen treenituokion jälkeen Nerppu joutui Pamun farkun takaboksiin odottelemaan kotiinlähtöä. Voi sitä huutoa ja kiljuntaa. Tuosta elukasta lähtee ääntä...! ;) Mutta Nera osaa jo mennä makoilemaan käskystä (pistää nukkumaan), ja se nukahtikin aika pian autoon.
Treenien lopuksi otimme valokuvia ja Nerppukin pääsi harjoittelemaan poseeraamista, kun Jenna ja Paula kuvasivat pikkuriiviötä. Nera juoksi kuvaajan sylistä toiseen, senhän mielestä on kutsu juosta syliin, kun vähänkin kumartuu :) Kuviakin kuitenkin saatiin.
Tässä Jennan otoksia! Kiitos kuvista :)
Alkuun piti tietysti ihmetellä ja tuijotella mitä kaikkea ympärillä tapahtuukaan. Jokapuolella oli isoja koiria tekemässä tokoliikkeitä ja se oli Nerpusta hyvin kiinnostavaa. Etenkin, kun koiria palkattiin iloisesti hihkumalla tai leluilla onnistuneista liikkeistä.
Sitten kun alkuhämmennys meni ohi, treenasimme vähän itsekin. Kontaktiharjoituksilla aloitettiin. Aina, kun Nera malttoi katsoa minua, se sai namin. Todella nopeasti ahne tyttö alkoikin tuijotella minua muiden koirien sijasta ;)
Kontaktin jälkeen otimme istumista, maahanmenoa ja luoksetuloa hihnan päässä. Todella kivasti jaksoi pikkukoira keskittyä.
Lyhyen treenituokion jälkeen Nerppu joutui Pamun farkun takaboksiin odottelemaan kotiinlähtöä. Voi sitä huutoa ja kiljuntaa. Tuosta elukasta lähtee ääntä...! ;) Mutta Nera osaa jo mennä makoilemaan käskystä (pistää nukkumaan), ja se nukahtikin aika pian autoon.
Treenien lopuksi otimme valokuvia ja Nerppukin pääsi harjoittelemaan poseeraamista, kun Jenna ja Paula kuvasivat pikkuriiviötä. Nera juoksi kuvaajan sylistä toiseen, senhän mielestä on kutsu juosta syliin, kun vähänkin kumartuu :) Kuviakin kuitenkin saatiin.
Tässä Jennan otoksia! Kiitos kuvista :)
perjantai 26. kesäkuuta 2009
Mitä kaikkea ehtii yhdessä viikossa...?
Nera täytti eilen 8 viikkoa :) Sen kunniaksi tyttö kävi uimassa, kahteen kertaan, eikä mitään räpiköintejä rantavedessä, vaan ihan kunnolla uiskenteli. Enpä ole ennen nähnyt niin pienen pennun uivan, aika huvittavan näköistä, mutta toinen oli niin tärkeänä. Minun ja Jaden peräänhän se ui. Tarkoitus ei ollut Neraa houkutella uimaan, enkä todellakaan uskonut sen tulevan syvälle, kun tähän asti kahlaileminen on riittänyt mainiosti, vaikka Jade onkin uinut.
Kuten olenkin jo täällä todennut, aika rohkea likka ;) Nerppu on toiminnan nainen!
Me olemme viettäneet viime hellepäivät maaseudulla. Nera on on taas saanut valtavasti uusia kokemuksia ja tutustunut uusiin ihmisiin. Reipas pentu kotiutui mökille hetkessä...! Se kulki ulkona Jaden ja Dinan perässä, välillä itsekseenkin pihamaalla leluja retuuttaen ja siirtyi sylistä toiseen, kokeillen teräviä hampuloitaan milloin mihinkin...
Jadesta on tullut Nerpun leikkitäti, joka jaksaa aina juosta ja painia pennun kanssa. Jade osaa leikkiä hienosti pikkuisen kanssa, ja takaa-ajoissakin juosta lönkyttelee sen verran hitaasti, että Nera melkein saavuttaa sen ;) Ja molemmat nauttivat hurjasti!
Nyt Jade antaa jo pennun tulla nukkumaan viereensä, eli aika nopeasti Jade on pennun laumaan hyväksynyt.
Viikossa ei ole Nerpun ulkomuodossa juurikaan muutoksia tapahtunut, enkä ole vielä mitannut tai punninnut pentua. Toinen korva yrittää olla pystyssä, mutta se on vielä pehmeä ja välillä vähän lurpallaan.
Pennun valokuvaaminen on muuten todella haastavaa...! Ei ihme, ettei Jadesta niin montaa pentukuvaa olekaan...! Nera ei vielä osaa pysyä paikoillaan, ja aina kun itse laskeudun kyykkyyn kuvatakseni pentua, Nerppu-Kirppu juoksee luokse!
Niin ja molemmissa koirissa näkyvät valkoiset laikut ovat maalia - meillä oli alkuviikosta projektina talon maalaus ja belgit ovat siellä missä ihmisetkin, touhuamassa mukana. Jade ehti uittaa häntänsäkin maalipurkissa... Huiskuhäntää ei kuitenkaan hyödynnetty maalaus-urakassa ;)
Viikonloppu vietetään sitten taas ihan erilaisissa tunnelmissa. Ohjelmassa on mm. tokoilua molempien koirien kanssa. Sunnuntaina käymme katselemassa mätsäriä Nerpun kanssa. Saa Nera esimakua tulevasta ;)
Kuten olenkin jo täällä todennut, aika rohkea likka ;) Nerppu on toiminnan nainen!
Me olemme viettäneet viime hellepäivät maaseudulla. Nera on on taas saanut valtavasti uusia kokemuksia ja tutustunut uusiin ihmisiin. Reipas pentu kotiutui mökille hetkessä...! Se kulki ulkona Jaden ja Dinan perässä, välillä itsekseenkin pihamaalla leluja retuuttaen ja siirtyi sylistä toiseen, kokeillen teräviä hampuloitaan milloin mihinkin...
Jadesta on tullut Nerpun leikkitäti, joka jaksaa aina juosta ja painia pennun kanssa. Jade osaa leikkiä hienosti pikkuisen kanssa, ja takaa-ajoissakin juosta lönkyttelee sen verran hitaasti, että Nera melkein saavuttaa sen ;) Ja molemmat nauttivat hurjasti!
Nyt Jade antaa jo pennun tulla nukkumaan viereensä, eli aika nopeasti Jade on pennun laumaan hyväksynyt.
Viikossa ei ole Nerpun ulkomuodossa juurikaan muutoksia tapahtunut, enkä ole vielä mitannut tai punninnut pentua. Toinen korva yrittää olla pystyssä, mutta se on vielä pehmeä ja välillä vähän lurpallaan.
Pennun valokuvaaminen on muuten todella haastavaa...! Ei ihme, ettei Jadesta niin montaa pentukuvaa olekaan...! Nera ei vielä osaa pysyä paikoillaan, ja aina kun itse laskeudun kyykkyyn kuvatakseni pentua, Nerppu-Kirppu juoksee luokse!
Niin ja molemmissa koirissa näkyvät valkoiset laikut ovat maalia - meillä oli alkuviikosta projektina talon maalaus ja belgit ovat siellä missä ihmisetkin, touhuamassa mukana. Jade ehti uittaa häntänsäkin maalipurkissa... Huiskuhäntää ei kuitenkaan hyödynnetty maalaus-urakassa ;)
Viikonloppu vietetään sitten taas ihan erilaisissa tunnelmissa. Ohjelmassa on mm. tokoilua molempien koirien kanssa. Sunnuntaina käymme katselemassa mätsäriä Nerpun kanssa. Saa Nera esimakua tulevasta ;)
lauantai 20. kesäkuuta 2009
Pennullista elämää
Pari ensimmäistä päivää pennullista elämää takanapäin :) Yhteiselomme on alkanut sujumaan ihan mukavasti.
Eilen Jade ja Nera leikkivätkin jo kovasti keskenään. Jade osaa leikkiä pennun kanssa rauhallisesti, mutta osaa kyllä täpäkästi sanoa myös milloin Neran käytös ei ole oikein sopivaa. Pentu ei saa hyppiä Jaden päälle, eikä häiritä Jadea, kun tämä nukkuu. Silloin pieni ärähdys tai matala murina karkottaa pennun kyllä tehokkaasti. Nera saa kulkea kämpässä ihan vapaasti, eikä Jade vartioi lelujaan siltä - kaikki on vapaata riistaa. Ja Nerahan leikkii...! Hurjat ärripurrit ja painimatsit saadaan aikaiseksi parhaiten ison nallen kanssa. Jade ei ole koskaan ollut nallesta kovin kiinnostunut, mutta Nera raahaa nallea pitkin kämppää ja välillä nukkuukin sen kainalossa ;)
Nera on tavannut jo kymmeniä ihmisiä ulkoillessamme. Harva kulkee ohitse pysähtymättä juttelemaan ja rapsuttelemaan pentua. Ja kaikki ihmiset ovat Nerasta ihan ihania. Nera suorastaan syöksyy kaikkien syliin pieni siimahäntä vipattaen :) Lapset ovat Nerasta kaikista ihanimpia - ja Nera lapsista.
Metsässäkin ollaan käyty jo pariin kertaan. Nera on ehtinyt uimaankin - suossa :P Suokylpy tarkoitti sitten myös ekaa pesua, ja sekin sujui vastalauseitta.
Tänään Nera pääsi väläyttämään jo jäljestystaitojaan, kun palasimme samaa polkua takaisin metsästä kotiin päin ja Nera nenä maassa viiletti menemään jälkiämme. Ensi viikolla päästäänkin sitten jo kokeilemaan makkarajälkeä. Sen verran ahne tuo kakara on, että makkarajälki saattaisi olla pennusta aika pop :)
Muutenkin Neran kotiutuminen on sujunut hyvin. Ruoka on maistunut, kuten leikki ja unikin. Alkuun Nera ja Jade saavat nukkua pentuportin vastakkaisilla puolilla. Näin taataan Jadellekin ne arvokkaat lepohetket, ilman pentua...!
Eilen Jade ja Nera leikkivätkin jo kovasti keskenään. Jade osaa leikkiä pennun kanssa rauhallisesti, mutta osaa kyllä täpäkästi sanoa myös milloin Neran käytös ei ole oikein sopivaa. Pentu ei saa hyppiä Jaden päälle, eikä häiritä Jadea, kun tämä nukkuu. Silloin pieni ärähdys tai matala murina karkottaa pennun kyllä tehokkaasti. Nera saa kulkea kämpässä ihan vapaasti, eikä Jade vartioi lelujaan siltä - kaikki on vapaata riistaa. Ja Nerahan leikkii...! Hurjat ärripurrit ja painimatsit saadaan aikaiseksi parhaiten ison nallen kanssa. Jade ei ole koskaan ollut nallesta kovin kiinnostunut, mutta Nera raahaa nallea pitkin kämppää ja välillä nukkuukin sen kainalossa ;)
Nera on tavannut jo kymmeniä ihmisiä ulkoillessamme. Harva kulkee ohitse pysähtymättä juttelemaan ja rapsuttelemaan pentua. Ja kaikki ihmiset ovat Nerasta ihan ihania. Nera suorastaan syöksyy kaikkien syliin pieni siimahäntä vipattaen :) Lapset ovat Nerasta kaikista ihanimpia - ja Nera lapsista.
Metsässäkin ollaan käyty jo pariin kertaan. Nera on ehtinyt uimaankin - suossa :P Suokylpy tarkoitti sitten myös ekaa pesua, ja sekin sujui vastalauseitta.
Tänään Nera pääsi väläyttämään jo jäljestystaitojaan, kun palasimme samaa polkua takaisin metsästä kotiin päin ja Nera nenä maassa viiletti menemään jälkiämme. Ensi viikolla päästäänkin sitten jo kokeilemaan makkarajälkeä. Sen verran ahne tuo kakara on, että makkarajälki saattaisi olla pennusta aika pop :)
Muutenkin Neran kotiutuminen on sujunut hyvin. Ruoka on maistunut, kuten leikki ja unikin. Alkuun Nera ja Jade saavat nukkua pentuportin vastakkaisilla puolilla. Näin taataan Jadellekin ne arvokkaat lepohetket, ilman pentua...!
perjantai 19. kesäkuuta 2009
torstai 18. kesäkuuta 2009
2+1=3
Simppeli laskutoimitus, joka toteutui tänään: kaksikostamme tuli nyt kolmikko, kun Nera tuli kotiin :)
Pentu vaikuttaisi olevan melkoinen rämäpää. Raskaan päivän jälkeen riitti vielä rutkasti energiaa levittää leluja ympäri kämpää, taistella pissapapereiden ja nukkuma-alustan kanssa, sekä ottaa pentuspurtteja ympäri huushollia. Rohkeasti se on suhtaunut myös uusiin ihmisiin ja koiratuttavuuksiin.
Jade on tulokkaasta luonnollisesti hiukan hämillään. Se oli aluksi välinpitämätön pentua kohtaan ja sitten todella innokas tutustumaan pentuun ja leikkimään. Nyt taas ihmetellään pennun energiaa ja ärripurrikohtauksia vähän kauempaa.
Pennulliseen elämään sopeutumiseen menee varmasti tovi itsellänikin...! Sellaista säpinää on pieni karvaturri jo tuonut, ensimmäisenä iltanaan, meille! :)
Pentu vaikuttaisi olevan melkoinen rämäpää. Raskaan päivän jälkeen riitti vielä rutkasti energiaa levittää leluja ympäri kämpää, taistella pissapapereiden ja nukkuma-alustan kanssa, sekä ottaa pentuspurtteja ympäri huushollia. Rohkeasti se on suhtaunut myös uusiin ihmisiin ja koiratuttavuuksiin.
Jade on tulokkaasta luonnollisesti hiukan hämillään. Se oli aluksi välinpitämätön pentua kohtaan ja sitten todella innokas tutustumaan pentuun ja leikkimään. Nyt taas ihmetellään pennun energiaa ja ärripurrikohtauksia vähän kauempaa.
Pennulliseen elämään sopeutumiseen menee varmasti tovi itsellänikin...! Sellaista säpinää on pieni karvaturri jo tuonut, ensimmäisenä iltanaan, meille! :)
tiistai 16. kesäkuuta 2009
Nerppu 6 viikkoa
Sain Ritvalta nämä Neran 6-viikkoiskuvat ja on pakko jakaa ne teidän kanssa: niin hauskan näköinen tapaus on Nerppuliini, joka on juuri ruokaillut ;)
Nera on ihan erinäköinen kuin Jade tuossa iässä. Jade oli kuin musta pumpulipallo, eikä korvat vielä yrittäneet pystyyn :) Tästä linkistä Jaden pentukuviin, jos haluaa vertailla.
Nera on ihan erinäköinen kuin Jade tuossa iässä. Jade oli kuin musta pumpulipallo, eikä korvat vielä yrittäneet pystyyn :) Tästä linkistä Jaden pentukuviin, jos haluaa vertailla.
Tunnaria, hyppyä, jälkeä
Jaden kanssa tokoiltiin viime viikolla useampaan otteeseen kahdestaan. Tunnaria harjoiteltiin aluksi ihan leikin varjolla kävyillä ja joka kerta tarkkanenäinen otus löysi omansa, joten siirryin tunnarikapuloihin ja liikkeen oikeaan treenaamiseen. Tunnari on Jadesta hauska ja helppo liike. Se rakastaa kaikkia noutoliikkeitä muutenkin ja tässä vielä saa käyttää nenääkin...! Oikea kapula löytyi joka kerta nopean nuuskuttelun jälkeen ja kiikutettiin minulle. Tunnarikapuloille lähetän Jaden noin kahden kolmen metrin päästä.
Hyppy on hyvällä mallilla. Nyt kun oma hyppyeste, tulee sitäkin harjoiteltua enemmän ja liikkeeseen on tullut varmuutta. Hyppynoutoja alamme treenailla samalla esteellä lähiaikoina.
Ruudussa oli vaikeuksia, kun alusta oli erilainen. Jade pari kertaa toi alustaa minulle. Hyviäkin suorituksia uudella, erikoisella alustalle saatiin, mutta nyt pitää hankkia ne ruutumerkit jostakin - Jade näkyy yhdistävän koko liikkeen vahvasti siihen meidän omaan ruutualustaan.
Treenailimme myös jääviä, seuraamista ja paikallaoloa, pääpaino treeneissä oli kuitenkin yllämainituissa liikkeissä. Seuraavaksi keskitytään vahvistamaan paikalla seisomista (niin hyppyä kuin liikkeestä seisomistakin ajatellen) ja aletaan tosiaan katsella hyppynoutoja tarkemmin.
Jälki ajettiin keskiviikkona. Kävin tekemässä n. 500 metrin, melko haastavalta tuntuvan jäljen, jossa oli kaksi tienylitystä ja pitkä pätkä jälkeä kulki myös suoraan tien vierustaa. Jälki vanheni tunnin ajan. Maastona kostea sammalikko.
Jade lähti hyvin janaa pitkin, mutta otti takajäljen. Erittäin harvoin on takajäljelle lähtenyt, ehkä kerran aikaisemmin. Menimme takajäljen ja palasimme lähetyskohtaan ja uutta yritystä. Nyt oikaisi janalta jäljen suuntaan ehkä viitisen metriä ennen janamerkkiä, mutta lähti etenemään hyvin tasaisesti, rauhallisesti ja päättäväisesti. Itse annoin liinaa ja tulin perässä mahdollisimman näkymättömänä ja annoin koiran tehdä töitä.
Jännä olikin miten rauhallisesti Jade ajoi jälkeä. Tien ylitykset sujuivat hienosti ja eka keppi nousi hyvin. Keppien palautuksista on tullut tosi hyviä, rauhallisia ja Jade malttaa pysähtyä palkattavaksi, eikä rynni vaan jatkamaan jäljestämistä kuin vielä viime kesänä. Lähtee sitten itse jatkamaan, kun olen palkannut.
Eka kulma oli hankala. Se tuli kuivan aron jälkeen, jonne yksi 2. keppi jäi ja kulma oli hyvin lähellä tietä, jonka toisella puolella jälki jatkui. Ensin näytti siltä, että Jade ajaa kulman tarkasti, mutta ihan kulmassa se jatkoikin hetken empimisen jälkeen suoraan. Jälki oli hukassa hetken, mutta ilmavainulla lähti suunnistamaan sitten kohti tietä ja ylitti sen suoraan jäljen kohdalta. Kolmoskeppi tulikin n. 50m tien ylityksen jälkeen.
Kolmoskepin jälkeen jälki lähti kaartelemaan mäkeä alas ja melkoista siksakkia olikin tullut tehtyä jälkeä talloessa. Jade kuitenkin jäljesti loppuun asti hienosti ja löysi neloskepinkin, vaikka olin itse varma, että oli ajanut kepin ohi.
Esineruutua en tehnyt tällä kertaa. Ensi kerralla tehdäänkin sitten pelkkää ruututreeniä Jadelle ja pääsee Nerakin kokeilemaan esineruutua ensimmäistä kertaa. Pitää nyt miettiä miten alkaa opettaa ruutua pennulle. Vinkit otetaan vastaan kiitollisena :) Luultavasti aloitamme makkararuudulla.
Jälki meni muuten todella hyvin, mutta nyt pitää kiinnittää huomio janalähtöihin (helpottaa ja vahvistaa niitä), sekä kulmatyöskentelyyn pitää saada varmuutta.
Hyppy on hyvällä mallilla. Nyt kun oma hyppyeste, tulee sitäkin harjoiteltua enemmän ja liikkeeseen on tullut varmuutta. Hyppynoutoja alamme treenailla samalla esteellä lähiaikoina.
Ruudussa oli vaikeuksia, kun alusta oli erilainen. Jade pari kertaa toi alustaa minulle. Hyviäkin suorituksia uudella, erikoisella alustalle saatiin, mutta nyt pitää hankkia ne ruutumerkit jostakin - Jade näkyy yhdistävän koko liikkeen vahvasti siihen meidän omaan ruutualustaan.
Treenailimme myös jääviä, seuraamista ja paikallaoloa, pääpaino treeneissä oli kuitenkin yllämainituissa liikkeissä. Seuraavaksi keskitytään vahvistamaan paikalla seisomista (niin hyppyä kuin liikkeestä seisomistakin ajatellen) ja aletaan tosiaan katsella hyppynoutoja tarkemmin.
Jälki ajettiin keskiviikkona. Kävin tekemässä n. 500 metrin, melko haastavalta tuntuvan jäljen, jossa oli kaksi tienylitystä ja pitkä pätkä jälkeä kulki myös suoraan tien vierustaa. Jälki vanheni tunnin ajan. Maastona kostea sammalikko.
Jade lähti hyvin janaa pitkin, mutta otti takajäljen. Erittäin harvoin on takajäljelle lähtenyt, ehkä kerran aikaisemmin. Menimme takajäljen ja palasimme lähetyskohtaan ja uutta yritystä. Nyt oikaisi janalta jäljen suuntaan ehkä viitisen metriä ennen janamerkkiä, mutta lähti etenemään hyvin tasaisesti, rauhallisesti ja päättäväisesti. Itse annoin liinaa ja tulin perässä mahdollisimman näkymättömänä ja annoin koiran tehdä töitä.
Jännä olikin miten rauhallisesti Jade ajoi jälkeä. Tien ylitykset sujuivat hienosti ja eka keppi nousi hyvin. Keppien palautuksista on tullut tosi hyviä, rauhallisia ja Jade malttaa pysähtyä palkattavaksi, eikä rynni vaan jatkamaan jäljestämistä kuin vielä viime kesänä. Lähtee sitten itse jatkamaan, kun olen palkannut.
Eka kulma oli hankala. Se tuli kuivan aron jälkeen, jonne yksi 2. keppi jäi ja kulma oli hyvin lähellä tietä, jonka toisella puolella jälki jatkui. Ensin näytti siltä, että Jade ajaa kulman tarkasti, mutta ihan kulmassa se jatkoikin hetken empimisen jälkeen suoraan. Jälki oli hukassa hetken, mutta ilmavainulla lähti suunnistamaan sitten kohti tietä ja ylitti sen suoraan jäljen kohdalta. Kolmoskeppi tulikin n. 50m tien ylityksen jälkeen.
Kolmoskepin jälkeen jälki lähti kaartelemaan mäkeä alas ja melkoista siksakkia olikin tullut tehtyä jälkeä talloessa. Jade kuitenkin jäljesti loppuun asti hienosti ja löysi neloskepinkin, vaikka olin itse varma, että oli ajanut kepin ohi.
Esineruutua en tehnyt tällä kertaa. Ensi kerralla tehdäänkin sitten pelkkää ruututreeniä Jadelle ja pääsee Nerakin kokeilemaan esineruutua ensimmäistä kertaa. Pitää nyt miettiä miten alkaa opettaa ruutua pennulle. Vinkit otetaan vastaan kiitollisena :) Luultavasti aloitamme makkararuudulla.
Jälki meni muuten todella hyvin, mutta nyt pitää kiinnittää huomio janalähtöihin (helpottaa ja vahvistaa niitä), sekä kulmatyöskentelyyn pitää saada varmuutta.
maanantai 15. kesäkuuta 2009
Taas maisemissa - toistaiseksi
Kaupungissa taas vaihteeksi. Jaden kanssa vietettiin maalla mukava viikko ja jotain touhuttiinkin, pelkän lomailun vastapainoksi: treenailimme tokoa ja jälkeä parina päivänä, kolmena päivänä Jadea oli juoksuttamassa Tilli-pikkusisko. Joka päivä käytiin tietysti myös uimassa ja metsälenkeillä.
Tilli ja alla Jaden viehkeä, ei pätkääkään narttumainen leikkiinkutsu ;) Ja hiukan iloisempaa ilmettä perään, ettei kukaan oikeasti luule meidän Jattusta pahaksi ämmäksi :P
PS. Kuvissa näkyvä hiekkamyrsky oli ihan belgien aikaansaannosta.
Kotona minua odotti uusin belgilehti. Tällä kertaa sieltä ei Jaden kuvaa löytynyt, mutta Taiga Doo's Don Juan oli päässyt lehteen - tosin Jaden nimellä ja minut mainittiin kuvaajana... Toimituksessa mennyt ilmeisesti kuvat, koirat ja kuvaajat sekaisin.
Lehden aiheena oli sopivasti pentu - ja kylläpä se sisälsikin paljon mielenkiintoista luettavaa mm. pennun kouluttamisesta leikin varjolla. Nerpustahan tulee isona ainaski tottelevaisuusvalio, joten nuorena se on vitsa väännettävä... tai jotain sellaista :D
Tällä viikolla käydään siis hakemassa Nera kotiin. Jännittää kyllä miten yhteiselo uudislaumassamme lähtee sujumaan... Jade on poikkeuksetta tykännyt hirveästi pennuista, mutta jonkinlainen vastareaktio on varmasti odotettavissa, kun se tajuaa pennun tulleen jäädäkseen ;)
Pennun kanssa totutellaan ensin omaan laumaan, uuteen kotiin ja lähiympäristöön; sitten suunnataan mökille tutustumaan "jatkettuun" laumaamme. Juhannus vietetään siis kotosalla, rauhallisissa merkeissä.
Niin ja niistä treenailuista on jonkinlainen sepostus luvassa myöhemmin...!
Tilli ja alla Jaden viehkeä, ei pätkääkään narttumainen leikkiinkutsu ;) Ja hiukan iloisempaa ilmettä perään, ettei kukaan oikeasti luule meidän Jattusta pahaksi ämmäksi :P
PS. Kuvissa näkyvä hiekkamyrsky oli ihan belgien aikaansaannosta.
Kotona minua odotti uusin belgilehti. Tällä kertaa sieltä ei Jaden kuvaa löytynyt, mutta Taiga Doo's Don Juan oli päässyt lehteen - tosin Jaden nimellä ja minut mainittiin kuvaajana... Toimituksessa mennyt ilmeisesti kuvat, koirat ja kuvaajat sekaisin.
Lehden aiheena oli sopivasti pentu - ja kylläpä se sisälsikin paljon mielenkiintoista luettavaa mm. pennun kouluttamisesta leikin varjolla. Nerpustahan tulee isona ainaski tottelevaisuusvalio, joten nuorena se on vitsa väännettävä... tai jotain sellaista :D
Tällä viikolla käydään siis hakemassa Nera kotiin. Jännittää kyllä miten yhteiselo uudislaumassamme lähtee sujumaan... Jade on poikkeuksetta tykännyt hirveästi pennuista, mutta jonkinlainen vastareaktio on varmasti odotettavissa, kun se tajuaa pennun tulleen jäädäkseen ;)
Pennun kanssa totutellaan ensin omaan laumaan, uuteen kotiin ja lähiympäristöön; sitten suunnataan mökille tutustumaan "jatkettuun" laumaamme. Juhannus vietetään siis kotosalla, rauhallisissa merkeissä.
Niin ja niistä treenailuista on jonkinlainen sepostus luvassa myöhemmin...!
Tunnisteet:
dina,
koirakaverit,
mökillä,
pentuporinat,
Pulinaa,
valokuvaus
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)