Esineruutua ja kamerakikkailua

Viikonloppu vietettiin vielä niin kesäisissä tunnelmissa, mustikkametsiä koluten ja vähän esineruututreeniäkin otettin. Noh, mustikoita ei juurikaan löytynyt, mutta puolukkaa olisi metsät täynnä. Harmi vain, että puolukkapiirakka ei kuulosta ollenkaan niin houkuttelevalta kuin mustikkainen versio ;)

Lauantai oli ihana helteinen päivä ja sunnuntainakin lämmintä riitti niin, että piti käydä uimassa parikin kertaa. Ainoa harmistuksen aihe (vähäisen mustikkasaaliin lisäksi) oli se, että kamera ryhtyi oikuttelemaan... Yritin illalla vähäisessä valossa kuvailla ja zoomailla kaunista pientä yksityiskohtaa, saamatta yhtään onnistunutta kuvaa ja jotenkin putken automaattitarkennus rikkoutui siinä. En tiedä johtuiko se sitten siitä, että valoa ei ollut tarpeeksi ja polttoväli oli liian lyhyt/pitkä, mutta seuraavana päivänä kameraa kokeillessani automaattitarkennus oli sökönä.

Kuvaan yleensä aukon tai valotusajan esivalintaohjelmalla, joten osaan jonkin verran pelailla säätöjen kanssa. Automaattiohjelmilla en kuvaa ollenkaan, koska en yksinkertaisesti saa niillä kuvia onnistumaan haluamallani tavalla. Mutta täysmanuaalina kuvaaminen vaikuttaa aika hemmetin haasteelliselta...! Varsinkin koirien kanssa. Varsinkin mustien koirien kanssa. Varsinkin mustien belgikoirien kanssa! En vain pysy perässä ehtiäkseni sekä zoomaamaan ja tarkentamaan käsikopelolla :P

Haaveissa onkin laittaa uusi putki pikaisesti. Katselin Tamronin halpisputkia, mutta ongelmana on, ettei niissä ole sisäänrakennettua kuvanvakainta. Se taas ei auta hirveästi liikekuvissa. Jos mitään kameroista tajuan...? Yhden mieleiseni löysin ja katsotaan, jos saisin sen tässä syksyn aikana laitettua. Kyseessä on 70-300mm putki, joka ei ole ihan yhtä valovoimainen kuin entinen putkeni - joka siis sekin automaattitarkennusta lukuunottamatta ihan käypä putki edelleen. Tämän "hajonneen" putken lisäksi minulla on 18-55mm kittilasi, jota pitänee nyt myös ottaa käyttöön... Tai sitten pitää vain sitkeästi opetella manuaalisäätöjä.

Tänään aamulenkillä metsässä sen huomasi erittäin hyvin, että en vain ehdi koirien mukaan manuaalitarkennuksella, jos haaveilen vähänkään vauhdikkaammista liikekuvista. Tai sitten koirien pitäisi juosta hyvin aukealla niityllä hyvin kaukaa minua kohti... :P

Ajoitus on kyllä täydellinen, ensiviikolla ollaan menossa pentumiittiin ja olisin ehdottomasti halunnut kuvata Neran sisaruksia. Mutta ei voi mitään ja tyytyminen on niihin kuviin, mitä näillä putkilla saa.

Valittaminen sikseen ja nyt siihen esineruutuosioon :) Joka meni ihan mukavasti. Jadelle kaksi esinettä ruutuun ja kolme lähetystä. Ensimmäinen pisto oli sellainen laiskanpulskea tutkimusmatka, jolloin merkkasi kyllä molemmat esineet, mutta sen sijaan että olisi nostanut ne, jatkoi ruudussa tallustelua. Käskin sitten nostamaan esineen ja Jade toi esineen rauhallisen verkkaisesti minulle. Esineen (hanska) kanssa sitten vähän leikittiin, koira autoon ja uudelleen ruutuun - seuraava pisto oli täydellinen ja nopea. Kunnon palkkaus (revittely esineellä) ja toinen pisto heti perään, sekin oikein nopea ja onnistunut.

Nera olisi halunnut jäljestää ruudussa, joten veimme esineen ruutuun yhdessä. Koira ruutuun, nopeaa ja innokasta työskentelyä ja hyvä palautus. Nerpulle kolme esinettä, kolme onnistunutta pistoa. Halusin ruututyöskentelyyn ideaa ja varmuutta Neralle, jolle jäljestys on selvästi "se juttu". Palkaksi leikkimistä esineellä.

Ensi viikonloppuna tarkoitus on tehdä jälkeä toisena päivänä, ruutua seuraavana. Ja jos niitä puolukoitakin poimisi muutaman vaikka mummulle :)

Tämän tekstin kuvista suurin osa on kuvattu manuaalilla. Onnistumisprosentti oli sen normaalin 10 sijasta 0,5% :D TAHTOO UUDEN PUTKEN...!!!