Oltiin treeneissä. Harjoiteltiin mm. kepeille irtoamista ja Nerppu sai koutsilta kehuja edistymisestä pujottelussa. Itsekin opin taas uutta kepeille ohjaamisessa - kun lähetin kauempaa kepeille, niin Nera kyllä tajusi idean, mutta lähti jokakerta pujottelemaan väärältä puolelta. Piti sitten ohjata koira oikealle puolelle ja ottaa se haltuun - itse olen opettanut kepeille irtoamista tyylillä "ammutaan tykinkuula pimeyteen" ja Nerppu joko on mennyt oikein tai ei ole mennyt :-D
Sitten tuohon otsikon kysymykseen. Harjoittelimme erikseen kontaktiesteitä ja tuli puheeksi nuo meidän juoksukontaktit ja pitäisikö kuitenkin opettaa 2on2off-tekniikalla. Tähän mennessä ollaan menty juoksukontakteilla ja Nera ottaa kontaktit 95%:sesti. Vauhdin koko ajan lisääntyessä voin hyvin kuvitella, että esim. A:n kontaktit voivat olla haasteelliset jatkossa. Mutta kun en osaa oikein päättää, että alkaisinko opettamaan 2on2off-tekniikkaa nyt vai vasta sitten, kun meidän juoksukontaktit kusee totaalisesti ;-) Pardon my french. Siinä onkin mietittävää...
Seuraavat liitelyt jäävät ensi viikkoon. Siihen asti annan itselleni aikaa miettiä tätä kontaktiasiaa ;-)
keskiviikko 28. marraskuuta 2012
maanantai 26. marraskuuta 2012
I believe I can fly
Nerpun kanssa suunnattiin aamupäivästä hallille agia treenaamaan. Tehtiin valssiharjoituksia, takaaleikkauksia ja irtoamista. Nyt olisi kiva, jos pystyisi piirtämään radan tähän, koska nämä pelkät kirjalliset selitykset tuskin avaavat treenien kulkua kovinkaan monelle. Paintilla en kuitenkaan viitsi alkaa mitään tuhertaa :-D
Nerppu oli liekeissä - niin liekeissä kuin meidän viilipytty voi olla ;-) Se jopa murahteli esteillä kääntyessään...! Sen kummemmaksi ääntely ei yltynyt, mutta nuo pienet mutinat huvittivat minua suuresti. Valssi onnistui hyvin, samoin takaaleikkaukset. Putkeen irtosi kaukaa ja loppuun otettiin ihan erikseen irtoamisharjoitus, jossa oli peräkkäin pitkällä suoralla kolme hyppyä ja lopussa puomi. Kontaktihullun kanssa ei varmaan tarvitsisi erikseen harjoitella niille irtoamista, mutta tässä treenissä se puomi houkutteli irtoamaan hypyillekin varsin lahjakkaasti. Ei siinä paljon katseltu, että mihin emäntä jää, kun lähtölupa oli annettu.
Palkkasin myös patukalla ja nyt Nera osaa jo odottaa palkan lentävän eteenpäin.
Hyvät ja varsin vauhdikkaat treenit, suorastaan lennokkaat...! Seuraavan kerran agitreenit on keskiviikkona ja todennäköisesti käymme hallilla vielä perjantainakin "tukiopetuksessa" ;-)
Nerppu oli liekeissä - niin liekeissä kuin meidän viilipytty voi olla ;-) Se jopa murahteli esteillä kääntyessään...! Sen kummemmaksi ääntely ei yltynyt, mutta nuo pienet mutinat huvittivat minua suuresti. Valssi onnistui hyvin, samoin takaaleikkaukset. Putkeen irtosi kaukaa ja loppuun otettiin ihan erikseen irtoamisharjoitus, jossa oli peräkkäin pitkällä suoralla kolme hyppyä ja lopussa puomi. Kontaktihullun kanssa ei varmaan tarvitsisi erikseen harjoitella niille irtoamista, mutta tässä treenissä se puomi houkutteli irtoamaan hypyillekin varsin lahjakkaasti. Ei siinä paljon katseltu, että mihin emäntä jää, kun lähtölupa oli annettu.
Palkkasin myös patukalla ja nyt Nera osaa jo odottaa palkan lentävän eteenpäin.
Lunta ja lumihepuleita odotellessa |
Hyvät ja varsin vauhdikkaat treenit, suorastaan lennokkaat...! Seuraavan kerran agitreenit on keskiviikkona ja todennäköisesti käymme hallilla vielä perjantainakin "tukiopetuksessa" ;-)
perjantai 23. marraskuuta 2012
Jollei Jouluna ole lunta...
Pikainen aksapäivitys :-) Kävimme hallilla ja sisällekin päästiin, vaikka lukko meinasi jälleen kerran temppuilla ja jättää meidät ulkopuolelle.
Meitä juuri ennen treenannut porukka oli tehnyt ihan mielenkiintoisen radan ja sain sillä tehtyä juuri ne treenit mitä halusinkin: valssia, takaaleikkausta, A:n kontaktia, keinua, rengasta. Rimat oli 60cm.
Nerppu oli vauhdikkaalla tuulella, mutta erittäin hienosti taas kuulolla ja ohjautui "ansapaikoistakin" hyvin sinne minne pitikin (ansapaikat = A:n alla oleva putki, hypyn takana oleva puomi). Palkkasin välillä patukalla ja nyt Nera osasi jo katsoa minne patukka lentää + minä osasin heittää tarpeeksi kauas :-P
Keinua otettiin niin, että laskin toisen pään alas ja annoin vähän paukahtaa. Itse paukahdus ei häiritse Neraa, vaan se yllättävä alasmeno. Onneksi Nera ei ole mikään yliherkkä tapaus, vaan rohkeasti lähtee uudelleen kokeilemaan keinua ja saatiinkin monta onnistunutta toistoa keinulla.
Valssitreenit sujuivat myös hyvin (minä osaan, jee!) ja takaaleikkaukset. Renkaan rautojen eteen oli laitettu esteet ja meillehän se passasi paremmin kuin hyvin - jollain muullakin ollut samaa ongelmaa ja nokkelasti keksitty ratkaisu auttoi meitäkin, kun ei ollut kuin se yksi tapa suorittaa rengas.
Seuraavat agit sitten maanantaina tai tiistaina. Sääkatsaus loppuun: edelleen sataa vettä ja on harmaata ja pimeää. Pitäiskö alkaa oikeasti miettiä muuttoa jonnekin Lappiin, missä voisi joskus talvikin tulla ajallaan? Pitkät syksyt eivät ole minun juttuni ja viime vuosina ne syksyt on aina vain pidentyneet ja pidentyneet. Jonkin ennustuksen mukaan lumet saataisiin maahan vasta helmikuussa, mutta siihen en sentään usko. Kunhan Jouluksi saataisiin lunta...!
Meitä juuri ennen treenannut porukka oli tehnyt ihan mielenkiintoisen radan ja sain sillä tehtyä juuri ne treenit mitä halusinkin: valssia, takaaleikkausta, A:n kontaktia, keinua, rengasta. Rimat oli 60cm.
Nerppu oli vauhdikkaalla tuulella, mutta erittäin hienosti taas kuulolla ja ohjautui "ansapaikoistakin" hyvin sinne minne pitikin (ansapaikat = A:n alla oleva putki, hypyn takana oleva puomi). Palkkasin välillä patukalla ja nyt Nera osasi jo katsoa minne patukka lentää + minä osasin heittää tarpeeksi kauas :-P
Keinua otettiin niin, että laskin toisen pään alas ja annoin vähän paukahtaa. Itse paukahdus ei häiritse Neraa, vaan se yllättävä alasmeno. Onneksi Nera ei ole mikään yliherkkä tapaus, vaan rohkeasti lähtee uudelleen kokeilemaan keinua ja saatiinkin monta onnistunutta toistoa keinulla.
Valssitreenit sujuivat myös hyvin (minä osaan, jee!) ja takaaleikkaukset. Renkaan rautojen eteen oli laitettu esteet ja meillehän se passasi paremmin kuin hyvin - jollain muullakin ollut samaa ongelmaa ja nokkelasti keksitty ratkaisu auttoi meitäkin, kun ei ollut kuin se yksi tapa suorittaa rengas.
Seuraavat agit sitten maanantaina tai tiistaina. Sääkatsaus loppuun: edelleen sataa vettä ja on harmaata ja pimeää. Pitäiskö alkaa oikeasti miettiä muuttoa jonnekin Lappiin, missä voisi joskus talvikin tulla ajallaan? Pitkät syksyt eivät ole minun juttuni ja viime vuosina ne syksyt on aina vain pidentyneet ja pidentyneet. Jonkin ennustuksen mukaan lumet saataisiin maahan vasta helmikuussa, mutta siihen en sentään usko. Kunhan Jouluksi saataisiin lunta...!
keskiviikko 21. marraskuuta 2012
Puhti pois - hetken aikaa
Tänään käytiin moikkaamassa Tilli-belgiä ja siskoani Muhoksella. Koirat leikkivät taas sitä samaa rallia kuin aina ennenkin, talon ympäri juostiin tuntitolkulla. Leikkivätköhän kenenkään muun koirat näin? :-D vai onko nää jotain erityistapauksia...? Kahdestaanki Jade ja Nera leikkivät takaa-ajoleikkejä, mutta enemmän painimatseja ja hammasteluja. Päätöntä ja loputonta rallia vedetään vain Tillin kanssa.
Nerpulla oli alkuillasta myös agitreenit. Jo neljän aikaan on pimeää, joten heijastinliivi on enemmän kuin tarpeen. Ihmisten hyvissä ajoin laittamat jouluvalot eivät minua häiritse ollenkaan, mitä enemmän valoja sen parempi...!
Kouluttaja oli myöhässä ja ehdittiin olla hallilla 20min itseksemme. Teimme helppoa rataa ja irtoamisharjoituksia, sekä treenattiin keppikulmia ja pujottelua. Kouluttajan ehtiessä paikanpäälle alkoi vauhti hiipua niin minulla kuin Nerallakin. Se, että Nerppu meni tavallista hitaammin, antoi minulle aikaa tehdä hankalammat ohjauskuviot ajatuksen kanssa. Ei ne silti mitään hirveän sulavia olleet, mutta ainakin tiedän mitä treenataan perjantaina ;-)
Ostin Neralle lampaanvillaisen patukan, mihin voi laittaa nameja sisälle. Ajatuksena vahvistaa irtoamista, kun palkka tulee eteen, eikä suoraan minulta. Ehkä siinä on sitä ajatusta, mutta toteutus vaatii vielä rutkasti harjoittelua. Nera ei aina huomannut minne patukka lentää ja sittenkin toi patukan minulle avattavaksi. Lisäksi hiekkapohjaisessa hallissa patukka likaantui vähän, eikä Nerppu sellaista tykkää ottaa suuhunsa, yöks...! Mutta harjoitukset jatkuu, perjantaina :-)
Kuvat näyttävät taas aika hurjilta, mutta tuo on sitä leikkiä parhaimmillaan, eikä meillä ole tytöt koskaan ottaneet oikeasti yhteen. Pakko lisätä tällainen disclaimeri tähän, koska tiedän koirattomien (ja belgittömien) ihmisten kauhistelleen tätä meidän tyttöjen menoa ;-)
Hammastelua |
Nerpulla oli alkuillasta myös agitreenit. Jo neljän aikaan on pimeää, joten heijastinliivi on enemmän kuin tarpeen. Ihmisten hyvissä ajoin laittamat jouluvalot eivät minua häiritse ollenkaan, mitä enemmän valoja sen parempi...!
Kouluttaja oli myöhässä ja ehdittiin olla hallilla 20min itseksemme. Teimme helppoa rataa ja irtoamisharjoituksia, sekä treenattiin keppikulmia ja pujottelua. Kouluttajan ehtiessä paikanpäälle alkoi vauhti hiipua niin minulla kuin Nerallakin. Se, että Nerppu meni tavallista hitaammin, antoi minulle aikaa tehdä hankalammat ohjauskuviot ajatuksen kanssa. Ei ne silti mitään hirveän sulavia olleet, mutta ainakin tiedän mitä treenataan perjantaina ;-)
Ostin Neralle lampaanvillaisen patukan, mihin voi laittaa nameja sisälle. Ajatuksena vahvistaa irtoamista, kun palkka tulee eteen, eikä suoraan minulta. Ehkä siinä on sitä ajatusta, mutta toteutus vaatii vielä rutkasti harjoittelua. Nera ei aina huomannut minne patukka lentää ja sittenkin toi patukan minulle avattavaksi. Lisäksi hiekkapohjaisessa hallissa patukka likaantui vähän, eikä Nerppu sellaista tykkää ottaa suuhunsa, yöks...! Mutta harjoitukset jatkuu, perjantaina :-)
Viedään Nerpulta loputkin karvat...! |
Kuvat näyttävät taas aika hurjilta, mutta tuo on sitä leikkiä parhaimmillaan, eikä meillä ole tytöt koskaan ottaneet oikeasti yhteen. Pakko lisätä tällainen disclaimeri tähän, koska tiedän koirattomien (ja belgittömien) ihmisten kauhistelleen tätä meidän tyttöjen menoa ;-)
maanantai 19. marraskuuta 2012
11 kysymystä
Laitetaanpas pitkästä aikaa tällainen haaste eteenpäin :-) 11 kysymystä ja niihin vastauksia, aiheena tietysti koirat.
Mukaan haastamme Kiian ja Tidin, Tolleri-nelikon ja Tuiskun. Lukisin kyllä mielelläni muidenkin blogeista vastauksia näihin kysymyksiin, joten haastan myös kaikki satunnaisetkin ohikulkijat vastailemaan...!
1. Miksi päädyit hankkimaan koiran sieltä mistä sen hankit?
Jaden pentueessa eniten kiinnosti hyväluonteinen emä ja koska kasvattaja asuu lähellä, pääsin tutustumaan belgianpaimenkoiriin jo ennen oman pennun kotiutumista.
Neran pentueessa taas halusin tietyn uroksen pennun. Kasvattaja myös tuntee hyvin linjansa ja Neran emän puoleisesta suvusta oli paljon tietoa saatavilla.
2. Millä perusteella valitsit koirasi, jos sinulla oli mahdollisuus valita?
Jade oli pentueen ainoa narttu, joten valinta oli helppo :-)
Neran valitsimme yhdessä kasvattajan ja Neran toisen omistajan kanssa pentueen kahdesta nartusta. Itse olisin kallistunut ehkä enemmän toiseen narttuun, mutta luotin kokeneempien harrastajien valintaan, eikä ole tarvinnut katua.
3. Paras puolesi kouluttajana? Huonoin puolesi?
Palkkaan runsaasti enkä säästele kehuja ;-) Huonoin puoli on ehkä se, että välillä suhtaudun harrastamiseen ja kisaamiseen liian totisesti, enkä aina muista sitä, että pääasia on hauskanpito...!
4. Minkälaisia metodeja käytät koirasi kouluttamiseen?
Lähinnä positiivista vahvistamista, joissakin asioissa lieviä pakotteita. Naksuttimen kanssa opetellaan paljon uusia juttuja. Jade oppii mielestäni niin nopeasti ja helposti, että sille ei oikeastaan tarvitse kuin vähän vihjaista mitä pitäisi tehdä - Nerpulla se oivaltaminen kestää joskus kauemmin :-D
5. Oudoin kommentti koiraasi liittyen?
Jadesta: "Onko se musta husky?"
Nerasta "Onpa se epätyypillinen belgi, kun se on niin rauhallinen"
6. Miten koiraharrastuksesi sai alkunsa?
Kimmoke oman koiran hankkimisesta lähti siitä, kun perheeseeni tuli Dina-cockeri. Halusin koiran, jonka kanssa voisi jotain harrastaakin ja belgianpaimenkoira tuntui oivalta vaihtoehdolta.
7. Tunnetko löytäneesi oman rotusi ja miten siihen päädyit?
Olen löytänyt ainakin paimenkoirat...! :-D Kaikki muut koirat (anteeksi nyt vain) tuntuvat belgiin verrattuna armottoman hitailta niin liikkeiltään kuin ajatuksenjuoksultaankin. Tykkään paimenkoirissa siitä, että ne haluavat tehdä hommia omistajan kanssa ja ovat jonkinsortin persekärpäsiä :-D
8. Onko rodussa huonoja puolia?
Terveys ja luonne, monissa linjoissa. Liian usealla kasvattajalla tuntuu olevan pääasia jalostuksessa koiran ulkonäkö. Näyttelyissä kyllä ravataan, mutta luonnetestissä ei ehditä käymään? Sen vielä ymmärrän, että monella voi olla sellainen elämäntilanne, että koiran kanssa ei kertakaikkiaan EHDI harrastamaan (muuta kuin niitä näyttelyitä), mutta luonnetesti vie saman verran aikaa kuin näyttelykäyntikin.
Terveydessä vikoina on epilepsiaa, kivesvikaa, selkävaivoja, herkkävatsaisuutta ja mitäs kaikkea muuta...? Hermorakenteen puutteetkin voisi listata terveyteen. Valitettavasti kaikkia ei voi (belgi)jalostuksessa välttää ja kaikki valitsevat ne omat riskinsä, tietoisesti tai ei.
9. Mitä koirasi tekee tällä hetkellä?
Molemmat nukkuvat. Jade sohvalla ja Nera omassa pedissään.
10. Koiramaisia tulevaisuudensuunnitelmia/haaveita?
Odotan innolla ensimmäisiä agistartteja Nerpun kanssa. Haaveilen kolmannesta koirasta, mutta järki sanoo, että sen aika on vasta myöhemmin. Myös Neran tulevat pentusuunnitelmat ovat mielenkiintoinen lisä arkeen, mikäli toteutuvat :-)
11. Mikä on ollut paras hetkesi koiranomistajana?
Hmm... paras hetki on, kun koira painautuu kainaloon nukkumaan tai Jaden onnenulvahdukset aamuisin, kun emäntä nousee punkasta ylös ruoanlaittoon ;-) Sekä ne pienet arjen oivallukset!
Mukaan haastamme Kiian ja Tidin, Tolleri-nelikon ja Tuiskun. Lukisin kyllä mielelläni muidenkin blogeista vastauksia näihin kysymyksiin, joten haastan myös kaikki satunnaisetkin ohikulkijat vastailemaan...!
1. Miksi päädyit hankkimaan koiran sieltä mistä sen hankit?
Jaden pentueessa eniten kiinnosti hyväluonteinen emä ja koska kasvattaja asuu lähellä, pääsin tutustumaan belgianpaimenkoiriin jo ennen oman pennun kotiutumista.
Neran pentueessa taas halusin tietyn uroksen pennun. Kasvattaja myös tuntee hyvin linjansa ja Neran emän puoleisesta suvusta oli paljon tietoa saatavilla.
2. Millä perusteella valitsit koirasi, jos sinulla oli mahdollisuus valita?
Jade oli pentueen ainoa narttu, joten valinta oli helppo :-)
Neran valitsimme yhdessä kasvattajan ja Neran toisen omistajan kanssa pentueen kahdesta nartusta. Itse olisin kallistunut ehkä enemmän toiseen narttuun, mutta luotin kokeneempien harrastajien valintaan, eikä ole tarvinnut katua.
3. Paras puolesi kouluttajana? Huonoin puolesi?
Palkkaan runsaasti enkä säästele kehuja ;-) Huonoin puoli on ehkä se, että välillä suhtaudun harrastamiseen ja kisaamiseen liian totisesti, enkä aina muista sitä, että pääasia on hauskanpito...!
4. Minkälaisia metodeja käytät koirasi kouluttamiseen?
Lähinnä positiivista vahvistamista, joissakin asioissa lieviä pakotteita. Naksuttimen kanssa opetellaan paljon uusia juttuja. Jade oppii mielestäni niin nopeasti ja helposti, että sille ei oikeastaan tarvitse kuin vähän vihjaista mitä pitäisi tehdä - Nerpulla se oivaltaminen kestää joskus kauemmin :-D
5. Oudoin kommentti koiraasi liittyen?
Jadesta: "Onko se musta husky?"
Nerasta "Onpa se epätyypillinen belgi, kun se on niin rauhallinen"
6. Miten koiraharrastuksesi sai alkunsa?
Kimmoke oman koiran hankkimisesta lähti siitä, kun perheeseeni tuli Dina-cockeri. Halusin koiran, jonka kanssa voisi jotain harrastaakin ja belgianpaimenkoira tuntui oivalta vaihtoehdolta.
7. Tunnetko löytäneesi oman rotusi ja miten siihen päädyit?
Olen löytänyt ainakin paimenkoirat...! :-D Kaikki muut koirat (anteeksi nyt vain) tuntuvat belgiin verrattuna armottoman hitailta niin liikkeiltään kuin ajatuksenjuoksultaankin. Tykkään paimenkoirissa siitä, että ne haluavat tehdä hommia omistajan kanssa ja ovat jonkinsortin persekärpäsiä :-D
8. Onko rodussa huonoja puolia?
Terveys ja luonne, monissa linjoissa. Liian usealla kasvattajalla tuntuu olevan pääasia jalostuksessa koiran ulkonäkö. Näyttelyissä kyllä ravataan, mutta luonnetestissä ei ehditä käymään? Sen vielä ymmärrän, että monella voi olla sellainen elämäntilanne, että koiran kanssa ei kertakaikkiaan EHDI harrastamaan (muuta kuin niitä näyttelyitä), mutta luonnetesti vie saman verran aikaa kuin näyttelykäyntikin.
Terveydessä vikoina on epilepsiaa, kivesvikaa, selkävaivoja, herkkävatsaisuutta ja mitäs kaikkea muuta...? Hermorakenteen puutteetkin voisi listata terveyteen. Valitettavasti kaikkia ei voi (belgi)jalostuksessa välttää ja kaikki valitsevat ne omat riskinsä, tietoisesti tai ei.
9. Mitä koirasi tekee tällä hetkellä?
Molemmat nukkuvat. Jade sohvalla ja Nera omassa pedissään.
10. Koiramaisia tulevaisuudensuunnitelmia/haaveita?
Odotan innolla ensimmäisiä agistartteja Nerpun kanssa. Haaveilen kolmannesta koirasta, mutta järki sanoo, että sen aika on vasta myöhemmin. Myös Neran tulevat pentusuunnitelmat ovat mielenkiintoinen lisä arkeen, mikäli toteutuvat :-)
11. Mikä on ollut paras hetkesi koiranomistajana?
Hmm... paras hetki on, kun koira painautuu kainaloon nukkumaan tai Jaden onnenulvahdukset aamuisin, kun emäntä nousee punkasta ylös ruoanlaittoon ;-) Sekä ne pienet arjen oivallukset!
Tunnisteet:
agility,
Belgianpaimenkoirat,
belgipennut,
groenendael,
Pulinaa,
terveys
keskiviikko 14. marraskuuta 2012
Hurlumhei-fiiliksillä
Viime viikolla ei päästy ohjattuihin agitreeneihin, koska Neralla oli olkavarressa haava, joka täytyi näillä loska-kurakeleillä suojata siteellä. Side oli sen verran korkealla jalassa, että se hiersi kainaloa liikkeessä, joten sen takia oli sitten jätettävä treenitkin väliin. Haava oli reilu sentin pituinen, eikä mitään hajua mistä se oli tullut. Ilmeisesti osunut johonkin risukoissa rymytessään.
Tällä viikolla taas ohjattuja treenejä ei ole, mutta käytiin sitten eilen itseksemme hallilla. Mukana oli pikkusiskoni ja molemmat koirat pääsivät vähän pikkurataa tekemään. Neralle tein myös valssitreeniä ja irtoamista pussiin kaukaa (noin 5-7m päästä).
Jade on sen verran helposti nollasta sataan kiihtyvä, että agilityn katsominen ei ole mikään helppo pala sille - varsinkaan, kun emäntä huitoo radalla menemään väärän koiran kanssa. Jaden desibelit olivat aika kovat ja Nerpulle se oli pikkuisen liiankin kiihdyttävä elementti :-P Nera pysyi kyllä hanskassa ja radalla, mutta ei ollut niin hyvin kuulolla kuin normaalisti. Tai sitten se ei oikeasti kuullut ;-) Mutta tuollaiseen huutoon saa tottua, jos meinaa joskus kisatakin. Samanlaisia kiljukauloja löytyy radan vierestä useampikin kisoissa, eli otetaan Jade treeneihin mukaan toistekin ;-)
Meininki olisi siis vähän sitä hurlumheitä. Mentiin lujaa, mutta rimat eivät lennelleet ja silloin, kun oli kuulolla, niin ohjautui nätisti vaikeammatkin kulmat. Edelleen sai ihastella sitä miten hienosti Nera on alkanut irtoamaan :-) Hieno tyttö.
Jadekin meni hyvin, mutta se on niin kamalan nopea, että turhautuu välittömästi, jos ohjaus on sekunnin sadasosan myöhässä. Sillä oli kuitenkin kivaa, joten se on pääasia :-)
Ensiviikolla päästään sitten Nerpun kanssa taas ohjattuihin treeneihin oppimaan uusia kimurantteja kieputuksia...! Sitä odotellessa treenataan vähän keppikulmia itseksemme.
Tällä viikolla taas ohjattuja treenejä ei ole, mutta käytiin sitten eilen itseksemme hallilla. Mukana oli pikkusiskoni ja molemmat koirat pääsivät vähän pikkurataa tekemään. Neralle tein myös valssitreeniä ja irtoamista pussiin kaukaa (noin 5-7m päästä).
Jade on sen verran helposti nollasta sataan kiihtyvä, että agilityn katsominen ei ole mikään helppo pala sille - varsinkaan, kun emäntä huitoo radalla menemään väärän koiran kanssa. Jaden desibelit olivat aika kovat ja Nerpulle se oli pikkuisen liiankin kiihdyttävä elementti :-P Nera pysyi kyllä hanskassa ja radalla, mutta ei ollut niin hyvin kuulolla kuin normaalisti. Tai sitten se ei oikeasti kuullut ;-) Mutta tuollaiseen huutoon saa tottua, jos meinaa joskus kisatakin. Samanlaisia kiljukauloja löytyy radan vierestä useampikin kisoissa, eli otetaan Jade treeneihin mukaan toistekin ;-)
Sussun kanssa |
Meininki olisi siis vähän sitä hurlumheitä. Mentiin lujaa, mutta rimat eivät lennelleet ja silloin, kun oli kuulolla, niin ohjautui nätisti vaikeammatkin kulmat. Edelleen sai ihastella sitä miten hienosti Nera on alkanut irtoamaan :-) Hieno tyttö.
Jadekin meni hyvin, mutta se on niin kamalan nopea, että turhautuu välittömästi, jos ohjaus on sekunnin sadasosan myöhässä. Sillä oli kuitenkin kivaa, joten se on pääasia :-)
Ensiviikolla päästään sitten Nerpun kanssa taas ohjattuihin treeneihin oppimaan uusia kimurantteja kieputuksia...! Sitä odotellessa treenataan vähän keppikulmia itseksemme.
torstai 8. marraskuuta 2012
Tohelo ja Torvelo
Köllötellään, möllötellään,
toisiamme töllötellään...
Hullutellaan, hassutellaan,
takaperin tassutellaan...
Velmuillaan, virnistellään,
ilkamoidaan ja irvistellään...
Hipsutellaan, hopsutellaan,
rapsutellaan, rupsutellaan...
Tohelo ja Torvelo!
tiistai 6. marraskuuta 2012
Hurttaa hurtille
Vaikka talvi nyt antaa odottaa itseään, niin jotain meillä on jo pakkaspäivien varalle valmiina :-) Tuossa muutama postaus alempana mietin minkälainen mantteli olisi hyvä tytöille ja Hurttaan sitten päädyin tällä kertaa. BoT-loimikin ostetaan keväämmällä, mutta eiköhän tällä takilla tarkene talven yli...
Nerpun agilitytreenejä varten (lihasten lämmittelyyn) tuo lähinnä on, mutta hyvin takki sopii Jadellekin. Rakenteeltaan tytöt on melko erilaisia, kuitenkin molemmilla on säkää se 56cm.
Missä vaiheessa sitä ostaisi itselle uuden talvitakin...? :-D No ehkä näissä säissä on se hyvä puoli, että vielä tarkenee vähän kevyemmissäkin kamppeissa...!
Nerpun agilitytreenejä varten (lihasten lämmittelyyn) tuo lähinnä on, mutta hyvin takki sopii Jadellekin. Rakenteeltaan tytöt on melko erilaisia, kuitenkin molemmilla on säkää se 56cm.
Missä vaiheessa sitä ostaisi itselle uuden talvitakin...? :-D No ehkä näissä säissä on se hyvä puoli, että vielä tarkenee vähän kevyemmissäkin kamppeissa...!
perjantai 2. marraskuuta 2012
Wanhoja kuvia
Löytyipäs netin kätköistä vanhoja kuvia Jadesta - kävin pitkästä aikaa tutkailemassa hylättyä Picasa-galleriaani ja siellähän oli paljon sellaisia kuvia, joita en ole uuteen galleriaan siirtänyt ja paljon hauskoja, unohdettuja otoksia. Kuvien laatu ei ole hääppöinen, koska ne on otettu joko kännykkäkameralla tai ikivanhalla pokkarilla; se voi olla yksi syy, miksi olen kuvat Picasaan unohtanut.
Mutta koska on ihan hauska nähdä miten sitä on kuvaajanakin kehittynyt ja muuten vain jakaa näitä jotenkin tosi hellyyttäviä wanhoja fotoja, niin tässäpä näitä blogiinkin esille. Laittelen varmaan kuvat.fi-galleriaankin joitain näistä, muistoksi :-)
Nyt on jo marraskuu! Kohta se on tämäkin vuosi vain muistojen arkistoissa muiden joukossa, kuviin tallennettuna.
Mutta koska on ihan hauska nähdä miten sitä on kuvaajanakin kehittynyt ja muuten vain jakaa näitä jotenkin tosi hellyyttäviä wanhoja fotoja, niin tässäpä näitä blogiinkin esille. Laittelen varmaan kuvat.fi-galleriaankin joitain näistä, muistoksi :-)
Nalle! |
Pentu on päässyt toisen kainaloon :-) |
Kolvat! |
Poppanen sylkyssä :-) |
Poppis ja Jade Karinkannan jäällä |
Ikää kummallakin reilu vuosi |
Jade saa halin Sussulta |
Jade saa halin iskältä ;-) |
Tästä olis voinut saada hienon kuvan :-) |
Jade antaa pusun |
Jade tokoilee |
Jade sängyn alla |
Pikku-Poppis ja Pikku-Jade |
Nyt on jo marraskuu! Kohta se on tämäkin vuosi vain muistojen arkistoissa muiden joukossa, kuviin tallennettuna.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)