Tunnaripainajainen ennen Joulua

No ok, ehkä otsikko on hiukan liian dramaattinen ;) Eilisissä treeneissä tunnari meni säheltämiseksi, mutta muuten oli hyvät treenit ja Nerpulla virtaa kuin pienessä pitäjässä, vaikka talsittiinkin hallille 45 minuuttia kiertoteitä pitkin. Lunta on (toistaiseksi) tosiaan sen verran, että kuntopolulle ei ole enää asiaa ilman suksia ja koiran kanssa, joten joudumme hiihtokauden ajan kiertämään hallille kauempaa. Itse olin aika hyytynyt auraamattomilla teillä tallustamisesta, mutta Neran innokkuus oli onneksi tarttuvaa sorttia ja saatiin vireen kannalta tosi mainiot treenit alle.

Minulla oli treenisuunnitelmakin (hyvä minä!), mutta ei ehditty toteuttaa siitä puoliakaan tällä kertaa, mikä oli ehkä ihan hyväkin asia. Välillä on kiva keskittyä vain yhteen kahteen liikkeeseen, eikä junnata samojen asioiden parissa joka kerta. Nerppu siis säästyi mm. kapulasulkeisilta. Sen sijaan treenattiin tunnaria ja ruutua, paikallaoloa ja kaukoja.

Paikallaolossa olisi voinut kokeilla hallista poistumista, mutta taidan jättää sen hieman myöhemmäksi (ja ehkä ensimmäiset sellaiset treenit tehdään ilman häiriötä). Menin sen sijaan A-esteen taakse kyyhöttämään ja tarkkailin Nerppua välillä. Nera makoili skarppina, eikä tainnut kylmyyskään vaivata tällä kertaa. Kun yksi rivin koirista nousi seisomaan ja ohjaajat palasivat, jäin vielä hetkeksi selin päin Nerppuun. Kouluttaja-Jenna kävi häiriköimässä Neraa kyykistyen koiran taakse. Hienosti Nerppu malttoi olla paikallaan vähän erikoisemmassakin häiriössä.

Lumipyllähtämisen mestari Nerppu

Sitten tunnaritreeniin. Neran kanssa ollaan harjoiteltu "oman" etsimistä jo pitkään. Nyt olen ottanut oman kapulan lisäksi vieraan kapulan, jotta tunnarin idea alkaisi vahvistua. Tämä on toiminut hienosti, Nerppu on käyttänyt nenää ja tuonut lähes poikkeuksetta oman kapulan takaisin. Eilisissäkin treeneissä alku vaikutti niin lupaavalta, että vaikeutimme treeniä lisää (ottamalla mukaan paljon vieraita kapuloita) ja siinä vaiheessa Nera päätti lopettaa nenän käytön kokonaan. Kapula kuin kapula kelpasi :P Tästäpä aloitammekin seuraavaksi tunnarisulkeiset. Olen ehkä tehnyt liian helppoa treeniä ja jatkossa vaikeutamme treeniä pikkuisen, pitäen tietenkin OMAN vielä hieman erillään vieraista kapuloista. Eiköhän tunnarikin tästä ala taas pelittää :) Nerassa on se hieno juttu, että se hoksaa todella nopeasti mitä pitää tehdä ja virheet on melko helppo korjata.

Ruudussa tämä uusien asioiden omaksuminen näkyi hyvin. Olen vasta opettanut Neran jäämään ruutuun, aikaisemmin se on käynyt ruudussa kosketusalustalla ja hakenut palkan minulta. Nyt se juoksee ruutuun, koskettaa jalalla alustaa ja kääntyy minua kohti seisomaan. Mahtavan näpäköitä stoppeja ruudussa. Hyvä Nerppuli...! Treenataan nyt ruutuun seisomaan jäämistä tovi ennen kuin jatketaan liikkeessä eteenpäin.

Hei kuuraparta :)

Kaukoissa pidin palkan kädessä ja sillä sainkin vauhdikkaat vaihdot liikkeeisiin. En kylläkään tiedä kannataako palkkaaminen heittämällä, koska silloinhan koira monesti irtoaa paikaltaan, jos nami ei lennä suoraan suuhun tai jalkojen eteen. Tosin oikea toimintakin on merkattu naksuttamalla ennen palkkausta.Katsotaan miten liike etenee tästä ja miten palkkausta pitää muuttaa/jos pitää.

Ihan loppuun otin kolme hyppyä vain niin, että koira hyppää ja minä juoksen esteen taakse palkkaamaan. Kokeillaan nyt auttaisiko tämä irtoamisessa kauemmas :)

Kotiin päästiin Paulan kyydillä, joten saatiin tällainen pehmeä lasku hiihtokauden kiertolenkkeilyyn :DD

PS. Pakko lisätä tähän, että kuvat ovat viime talvelta, tuo kuurapartakuva on vieläkin vanhempi :) Lunta on kyllä parisenkymmentä senttiä maassa ja koko ajan sataa jotain lumentapaista lisää, mutta valoa ei ole ollut tarpeeksi kuvaamista ajatellen - siksi treeniraporttia piristämässä on vanhoja, hyvin lumisia kuvia :D