keskiviikko 30. tammikuuta 2013

Blogi muuttaa...

Tervetuloa uuteen blogiimme :) Jos olet seurannut belgityttöjen kuulumisia ja haluat jatkossakin lukea laumamme edesottamuksista, niin päivithän linkkisi ja klikkaat itsesi uuteen osoitteeseemme.

Toilailut jatkuvat toisaalla ;)




maanantai 28. tammikuuta 2013

Kotona ollaan!

Nopan ensimmäinen viikko uudessa uudessa kodissa alkoi jännittävissä merkeissä, kun Susanna ja Rölli tulivat meitä tapaamaan ja pennut saivat leikkiä keskenään. Kokoerosta huolimatta estrelapoika ja shelttityttö tulivat erinomaisesti juttuun, alkuihmettelyn jälkeen. Pari tuntia jaksoivat leikkiä ja kävimme pikkulenkin tekemässä Kuivasjärven jäällä, missä pennut saivat pinkoa niin lujaa kuin pääsivät (mikä ei ollut mitenkään hirveän lujaa). Samalla harjoiteltiin vähän luoksetuloa ja nimensä Noppa tuntee jo. Se tietää myös, että minulta löytyy taskusta herkkuja, joten olen sellainen tyyppi, jota kannattaa vähän pitää silmällä ;)



Noppa vaikuttaa edelleen tosi reippaalta. Näitä minun aikuisia koiriani se mielellään seurailisi ja etenkin Nerppu näyttäisi olevan Nopan idoli. Nerasta Noppa on yhtä kiehtova kuin rutto - välillä Nera katselee pennun touhuja kiinnostuneenakin, mutta jos pentu puolestaan on liian kiinnostunut Nerasta, tahtoo Nerppu sitten omaan rauhaansa. Omaa rauhaa pitää aikuisille suodakin, niin paljon kuin ne tahtovat. Hajuraon pitäminen pikkukaveriin tässä vaiheessa on ihan sallittua - ja varmasti myöhemminkin. Onneksi on tuo koiraportti, jolla voi rajoittaa koirien kulkemista.

Asiat Noppa toimittaa melko tarkasti paperille, muutamaa hutia lukuunottamatta ;) Uloskin välillä saattaa lirahtaa, mutta siellä on paljon kaikenlaista kiinnostavaa, joten sisäsiisteysprojekti alkaa hitaanlaisesti. Talvipennun kanssa se ei ole mikään ihme. Ulkona ollaan ihmetelty mm. aurausautoa ja lumikolaa. Rohkea pentu ei ole kovistakaan äänistä vielä hätkähtänyt, mikä vaikuttaa lupaavalta. Sheltithän ovat monesti sellaisia herkkiksiä ja ennen pennun ottoa mietin, että miten minulle sopii herkkä sheltti harrastuskaveriksi, mutta miltään hirmuherkkikseltä Noppa ei onneksi ainakaan vaikuta.

Nopan yksi lempipaikka on pehmokäärmeen kainalo

Eilen hieman "tokoiltiin" Nopan kanssa ja harjoiteltiin istumista, paikallaoloa ja seisomista. Tuota seisomista saa nyt alkaa treenailemaan kovastikin, koska ilmoitan Nopan Seinäjoen pentunäyttelyyn, joka on jo toukokuussa - sitä ennen pitäisi opetella kehäkettuilemaan :D Nopalle onkin jo suunniteltu näto-treenejä ja jotkut mätsäritkin varmaan ehditään käydä ennen pentunäyttelyä.

Tänään harjoiteltiin myös yksinolemista. Onhan Noppa ollut pikkuhetkiä itsekseen ja välillä koiraportin toisella puolella yksin, mutta tänään se sai jäädä yksin kauppareissun ajaksi. Tai no, yksin ja yksin - olihan siinä portin toisella puolella belgitytöt "tukena ja turvana". Pentu oli nukkunut todennäköisesti suurimman osan ajasta, aika uneliaan oloinen pikkukamu minua köpötteli vastaan eteisessä.


Jade oli Muhoksella loukannut anturansa johonkin terävään ja haava piti paketoida, mikä luonnollisestikin teki Jadesta kolmijalkaisen konkkaajan. Sen takia olen vähän rajoittanut Nopan ja Jaden tutustelua; Jade saa potea kipeää koipeaan ilman pikkusheltin tungettelevaa seuraa nyt pari päivää ihan rauhassa.



lauantai 26. tammikuuta 2013

Hupsista

Kävimme mutkan Varkaudessa pieniä shelttilapsia katsomassa ja tällainenhan sieltä "puolivahingossa" tarttui mukaan ;)


Tässä on Amarantes Island Kiss, eli tuttavallisemmin Noppa. Noppa muutti minun ja belgityttöjen iloksi tänne Ouluun ja isona siitä tulee toivon mukaan hurja agiliitäjä.

Pitkän reissun jälkeen Noppa vaikutti olevan heti kuin kotonaan täällä meillä. Ruoka maistui ja kovasti piti taloa tutkia ja iltavillit heittää :) Paperille juoksi hienosti pissaamaan: ulkonakin käytiin, mutta siellä oli paljon kaikkea muuta kiinnostavaa, niin se asioiden toimittaminen sitten unohtui.

Noppa yritti tuossa vähän haastaa jo Neraa leikkimään kanssaan, mutta Nerppu pitää vielä hajurakoa tulokkaaseen, vaikka kiinnostuneena sen tekemisiä seuraakin. Nyt molemmat tytöt nukkuvat ja huomenna Jadekin kotiutuu pentua ihmettelemään. Tässä alkanee tällainen molemminpuolinen ihmettelyvaihe meillä, tutustellaan ja totutellaan toisiimme.

Nopan tulon myötä blogi vaihtaa piakkoin osoitetta, kun olen värkännyt meille uutta blogia kaikessa hiljaisuudessa. Siinä on vielä vähän tuunattavaa, joten viihdymme vielä vanhassa osoitteessa tovin :)



perjantai 25. tammikuuta 2013

Tavoitteena täysi 10

Lainasin kirjastosta kyseisen teoksen tottelevaisuuskoulutuksesta. Kirjassa painotetaan positiivista vahvistamista ja sheippausta, ja käydään läpi toko-liikkeiden opetustapoja. Tokohan on ollut meillä vähän paitsiolla viime aikoina, mutta kunhan kevät etenee pitemmälle, niin varmasti paneudutaan taas tokoilemiseenkin. Kirjasta sain jo tosi hyviä ideoita muutamaan liikkeeseen. Pitänee kirjoitella ylös jonkinlainen treenisuunnitelma näiden uusien vinkkien pohjalta.

Sitten agilityn pariin... Käytiin hallilla treenaamassa ja sattuipa niin harvinaisesti, että hallilla ei ollut minkäänlaista rataa valmiina. Sen verran laiska kun olen, niin tykkään vain muokkailla muiden tekemiä ratoja oman maun mukaisiksi, mutta nyt jouduin tekemään koko radan itse...! ;) Tein sitten juuri sellaisen radan, missä saatiin noita ohjatuissa harjoiteltuja kuvioita treenata, mutta saatiin päästellä täysiäkin pitemmillä suorilla.

Oikein mainiot treenit saatiin aikaiseksi. Takaakierrot onnistuivat hyvin, kun lukittiin este hyvissä ajoin, enkä itse ajautunut liian lähelle takaa kierrettävää estettä. Nera irtoaa hyvin, niin pitää vaan luottaa siihen, että se osaa hakea esteen itsekin. Putken pimeään päähän lähettäminen aiheutti Nerpussa hassun ääniefektin, kun se murisi tiukissa kaarroksissa :D Nerahan on siis täysin äänetön yleensä radalla (uusi kouluttajakin ihmetteli äänetöntä belgiä), mutta toisinaan luja vauhti yhdistettynä tosi tiukkoihin käännöksiin saa aikaan Nerpussa mutisemista/purinaa ja siten minussa hihittelyä. Hyvin Nera haki pimeätkin päät.

Muutaman valssin sain tungettua radalle ja sitten sain ihailla miten hienosti Nera irtosi kaukaa putkelle, siitä hypylle, A-esteelle (hyvät juoksukontaktit) ja siitä putkeen. Vauhtia oli niin hirveästi, että jos jossain kisoissa tulisi vastaava yhdistelmä vastaan, jäisin auttamatta jälkeen.

Loppuun treenattiin rengas-hyppy-yhdistelmää. Renkaassa Nera edelleen saattaa juosta väliraudoista, joten se este tarvitsee edelleen vahvistusta yksittäisenäkin esteenä.

Ensi viikon omatoimitreeneissä harjoitellaan takaakiertoa, keppikulmia, keinua ja rengasta. JOS siis Neran juoksu ei vieläkään ala...


Jade lähtee tänään "mummulaan" hoitoon viikonlopuksi ja me Nerpun kanssa lähdemme sitten maakuntamatkailemaan vähän. Kerron matkasta lisää, kunhan olemme kotiutuneet :)




tiistai 22. tammikuuta 2013

Tekniikkaa

Nonnih, ensimmäiset ohjatut tälle vuodelle lusittu ja olihan se melko erilaista meininkiä kuin edellisen koutsin kanssa. Kovin teknistä ja pikkutarkkaa vääntämistä, mikä on sekin ihan paikallaan meille - minä kun tahtoisin vaan päästellä täysillä menemään ;)

Tehtiin 2.luokan rata, jossa oli mm. takaakiertämistä, putken pimeään päähän lähetys, takaaleikkauksia, persjättöjä ja ah niin monen monta valssia joka käänteessä. Tällaiselle ei-niin-tekniselle ohjaajalle melko haastava rata ja paljon uuttakin. Tuota putken pimeään päähän lähettämistä en ole tainnut harjoitella kertaakaan ja takaakiertämistäkin luvattoman vähän.

Hyviä ja asiallisia neuvoja ja vinkkejä saatiin kyllä. Niillä eväillä mennään treenaamaan joko torstaina tai perjantaina vähän lisää. Nera oppii ja hoksaa nopeasti uudet jutut, kunhan saan ohjaamisen kohdalleen ja muistan tosiaan pitää rintamasuunnan aina menosuuntaan.

Treenipäivitystä siis luvassa vielä loppuviikosta :)

Nilkka oli sen verran hyvin paketissa, että kesti epätasaisella alustalla juoksemista ihan hyvin. Pitää käydä apteekissa katsomassa josko ostaisi ihan kunnon nilkkatuen tuohon oikuttelevaan jalkaan, saisi treenata sitten hyvillä mielin jatkossakin.

PS. Onnistuin näköjään keksimään viidennen T-kirjaimella alkavan postauksen tammikuulle, vaikka se ei ollut tarkoitukseni :D Liekö pakko jatkaa tätä trendiä... hmm.






maanantai 21. tammikuuta 2013

Takaisin sorvin ääreen


Nilkkani ei edelleenkään ole ihan kondiksessa, mutta kyllä se kesti pikkutreenit tänään :) Hieman kipeytyi jälkikäteen, mutta sidotaan ja teipataan koipi huomenna taas tukevammin, niin kyllä se siitä...

Nerppu oli selkeästi odottanut treeneihin pääsyä: intoa ja vauhtia riitti ja tosi pätevänä pikkubelgi suorittikin rataa, joka hallilla oli valmiina. Itse olin hiukan ruosteessa, ohjaus ei ollut aina ihan kohdillaan, mutta eiköhän se groove löydy sieltä taas, kun päästään vanhaan viikko-ohjelmaan takaisin.

Hienosti Nera otti kaikki kontaktit, keinu oli tosi hyvä ja kepeille irtosi hyvin. Meillä oli hirmuhauskaa ja huomenna onkin sitten vuoden ekat ohjatut treenit. Mielenkiintoista päästä uuden koutsin koulittavaksi, vaikka olen vähän sitä mieltä, että vanhassa vara parempi. Mutta uusilta ihmisiltä voi aina oppia jotain uutta. Toivotaan siis uusia näkökulmia ja oivalluksia treeneihin :-)




keskiviikko 16. tammikuuta 2013

sunnuntai 13. tammikuuta 2013

Täältä tulee hirmuinen Rölli...

Pikkusiskoni Rölli-pentu kävi meitä moikkaamassa Tilli-siskon kera. Kovasti oli Rölli kasvanut viime kerrasta, se oli jo melkein Dina-cockerin kokoinen. Reipas ja rohkea se oli edelleenkin. Tällä kertaa Nera jopa innostui leikkimään Röllin kanssa - Rölli haukkui ja yritti ajattaa Neraa takaa, ja Nera oli mielissään, kun kerrankin löytyi kaveri, joka ei saa Neraa kiinni ;)


Rölli on siis 12-viikkoa vanha Estrelanvuoristokoira. Mielenkiintoista seurata näin läheltä tällaista itselleni ihan vieraan rodun edustajan kasvua ja kehitystä. Pelottomalla ja ystävälliselle luonteellaan Rölli onkin jo minut hurmannut :) Noissa nelijalkaisissa kavereissa Röllillä on vielä hommaa. Nera tosiaan jo koiraksi tunnisti sen, mutta Jaden mielestä Rölli voisi yhtä hyvin olla näkymätön. Vähän piti välillä ojentaa murahduksilla liian villiksi käyvää pentua, mutta muuten Jadea ei yksinkertaisesti kiinnostanut. 


Treeneihin ei olla vielä päästy, kun nilkkani ei ole juoksukunnossa. Toivon mukaan päästään ensiviikolla ainakin jotain pikkuista treenailemaan hallille, vaikkapa irtoamisharjoituksia makupala-alustan kanssa. Seuraavalla viikolla viimeistään sitten ohjattuihin, jos onnistun nyt pitämään nilkan levossa, enkä telo sitä uudelleen. Niin ja jos Nera panttaa vielä juoksuaan viikon päästä...!

Tilli

Jaden ja Tillin äiti Tara (FI MVA Nallehukan Taiga) kävi tänään näyttelykehissä pyörähtämässä. Tarahan on jo kunnioitettavassa vetskuiässä (13-v) ja niin vain mummeli oli porskuttanut näyttelyssä itsensä ROP-veteraaniksi ja PN2-sijalle. Hyvä Tara, siitä mallia nuoremmille :)





perjantai 4. tammikuuta 2013

Tältä näyttää tammikuu

Treenitauko jatkuu vielä tämän viikon, mutta toivon mukaan ensi viikolla päästään agitreenien pariin taas :) Toisaalta toivon, että Neran juoksu nyt alkaisi mahdollisimman pian, koska en ole ainoa, joka sitä odottelee, mutta eiköhän nuo jossain vaiheessa ala.

Itse menin nyrjäyttämään nilkkani ennen joulua ja sitten uudelleen saman nilkan pari päivää sitten. Nyt koipi on sen verran kipeä, että saa nähdä onko se juoksukunnossa vielä ensi viikolla. Tukisiteen kanssa pääsee liikkeelle, mutta juoksemista en ole luonnollisestikaan kokeillut - tarkoitus on pitää nilkka mahdollisimman paljon levossa, mutta tänäänkin oli pakko raahautua metsään. Oli niin kaunis tammikuinen pakkaspäivä. Vähän ahkerammin saisivat moottorikelkkailijat kruisailla noilla metsäreiteillä, mutta ilmeisesti ei ole vielä kunnon kelkkailukelit...?

Koska aurinko melkein paistoi tänään, pääsivät tytöt sen kunniaksi kameran eteen ja otettiin vuoden ekat valokuvat.


Pikkupönöttäjät suhtautuivat mallintehtäviin innostuneena lihapullapalkan toivossa ja ilmeisesti kamera on muutenkin ollut tarpeeksi kauan kaapissa ;) Eiköhän kameraakin aleta taas ulkoiluttaa useammin kevään edetessä. Harmaa loskasää kun ei meikäläistä hirveästi inspiroi...