torstai 6. joulukuuta 2012

Pakkanen paukkuu

Joulukalenterin sekaan vähän koirakuulumisia. Harkoissa ei olla tosiaan käyty, kun pakkasta on ollut reilusti yli pakkasrajan. Ensi viikolle on luvattu lauhempaa säätä, joten sitten Hurttaa hurtalle päälle ja kohti hallia :-) Toivon mukaan kauden viimeiset ohjatut pidetään ja voidaan sitten jäädä joulutauolle hyvillä mielin.


Saapi nähdä tuleeko tauosta pitempikin - Nera nimittäin tekee juoksua kovasti ja naapurin pojat ovat Neran hyvät tuoksut jo haistaneet. Yksi aamu kaupungissa saatiin aamulenkille seuraa malamuuttipojasta, joka oli NIIN rakastunut meidän Nerppuliin. Nera ei niinkään innostunut kaverin lähentelyistä. Täällä maalla taas viime yönä oli pihalle portin raosta vääntäytynyt parin kilometrin päässä asuva labradori-uros, joka oli myllertänyt ja merkkailut pihassa oikein antaumuksella. Tuttu tyyppi ja odotettu näky tyttöjen juoksujen aikaan. Saa olla tarkkana näiden sulhojen kanssa sitten, kun juoksu todella alkaa.


Saisi Nerppu minun puolestani tehdäkin juoksun nyt joulutauolla, niin päästään treenien pariin mahdollisimman aikaisin kevätkauden alkuun. Juoksuhousut jalassa meidän hallilla kuulemma saa treenata, mutta en tiedä miten se käytännössä onnistuisi - todennäköisesti taukoilemme sitten reilusti vaan.

Ensi vuoden tavoitteiksi otamme Neran kanssa virallisen startin agilityssa ja korkkaamme myös AVO-luokan tokossa. Katsotaan miten pentusuunnitelmat toteutuvat, se luonnollisestikin vaikuttaa aika pitkälle kaikkiin muihin suunnitelmiin :-) Olen kyllä näistä tulevista pennuista innoissani, toivon mukaan molempien vanhempien hyvät luonteet periytyvät ja saadaan kivoja belgilapsia maailmaan. Raportoin luonnollisesti tänne blogiinkin juoksun alkamisesta ja astutuksesta sitten, kun on niiden aika. Mistäpä minä tänne en raportoisi...? ;-)

Jade syväjäässä
Jadelle kuuluu hyvää. Hieman kylmänarkuutta olen siinä huomannut, onkohan tullut iän myötä vähän mukavuudenhaluisemmaksi...? Tosin se on nyt täysin nollaturkissakin, joten liekö mikään ihme, että paleltaa. Pakkasia on ollut nyt noin viikon verran reilusti, 20° celsiuksessa pyöritty. Tuntuu se vain niin pirun kylmältä pitkän lauhan syksyn jälkeen, mutta kuten monesti blogissakin olen todennut, niin sata kertaa mieluummin vaikka paukkupakkaset kuin syksyn kurakelit...! Eli ei valiteta, vaikka nenä jäätyykin :-D


Ai niin, loppuun toive Joulupukille: minun pitäisi ehdottomasti saada tällainen menopeli. Jos ei ihan vetohommiin aleta vielä, niin ainakin pysyisin hyvin koirien perässä metsäteillä :-)








Ei kommentteja:

Lähetä kommentti