Kevättä rinnassa

Ainakin blogissa on nähtävissä optimistista keväthaihattelua värien ja uuden bannerin myötä, vaikka ikkunasta näkyvä maisema ei tällä hetkellä hirveästi inspiroikaan. Räntää ja vettä on tullut pari viime päivää ja kaikki harmaata ja märkää. Uudet kumpparit olis aika pop, mutta niitä ehtii miettiä enemmän vasta ensiviikon puolella. Tämä viikko menee muuttohommissa :)

Belgitytöistä sen verran, että molemmat ovat terveinä ja Jadekin selättänyt kennelyskän jo reilu 1½ viikkoa sitten. Ensiviikolla palataankin treenien pariin Nerpun kanssa - virtaa sillä on ollut ihan kiitettävästi, kun aktivointi on jäänyt vähän vähiin näiden muiden kiireiden ja Jaden sairastelun vuoksi. Vähän on tokoiltu kuitenkin ja tosi tyytyväinen olen nyt Nerpun kaukoihin ja jääviin liikkeisiin - liikkeestä istumistakin ollaan nyt otettu se BH-koe mielessä. Mutta niinkuin kirjoitinkin jo, vähissä on varsinainen tekeminen ollut, mutta nyt vihdoin päästään normaaliarkeen taas, kunhan saadaan kamat ja kimpsut siirrettyä uuteen osoitteeseen.

Tuosta uudesta osoitteesta sen verran, että kauas emme ole muuttamassa. Luhtitalon eka kerroksen tilava, vastaremontoitu kaksio odottelee meitä tyhjillään ja torstaina saan sinne avaimet. Matkaa treenihallille tulee olemaan vielä vähemmän kuin nyt ja tarkoitus onkin käydä hallilla useammin - koko rahan edestä ;) Jadekin pääsee liitelemään silloin tällöin ja Neran kanssa ilmottauduin agilityn jatkokurssille. Jos oppisin ohjaamaan koiraa, niin voisi ajatella jotain möllikisoja syksylle :)

Tokoilut jatkuvat huhtkuun ajan ohjatusti ja sitten treenaillaan itseksemme ja tuttujen kanssa kesäkausi. Uuden asunnon lähellä on enemmänkin kenttiä, mihin voi mennä tokoilemaan ja häiriötä piisaa taatusti... :D

Jännä nähdä mitä Nera tuumaa muuttamisesta - se raasu on asunut koko ikänsä täällä. Tosin se on suvereeni matkailija, joka ei hirveästi maisemien muuttumisesta hätkähdä, joten uskoisin sen sopeutuvan äkkiä. Jade taas on asunut mun kanssa ympäri Oulua :)

Mutta siis... Sitä kevättä odotellessa...!

Treenitauko jatkuu

Neralla kennelyskä meni tosiaan parissa päivässä ohi, eikä se missään vaiheessa vaikuttanut yskimistä lukuunottamatta muuten vaisulta tai kipeältä. Ehdin jo elätellä toivoa, että ensi viikolla päästäisiin treenailemaan hallille, mutta eilen meillä alkoi Jade yskimään, joten treenitauko pitenee tartuntariskin vuoksi.

Jadella yskä kuulostaa olevan pahempi, mutta se onkin nyt täyslevossa ja käy ulkona vain pakolliset asiat hoitamassa. Jade ei kovasta yskästä ja liman irtoamisesta huolimatta kuitenkaan vaikuta onneksi erityisen kipeältä sekään. Se on ihan pirteä ja leikkikin maistuisi, mutta saa nyt tyytyä vain oleskeluun ja rapsutuksiin. Toivotaan, että Jadenkin yskä menisi parissa päivässä ohi.

Meillä oli tälle viikolle jo mukavia suunnitelmia, mutta ne siirtyivät nyt myöhempään kevääseen. Hiukan se tietysti harmitti, mutta ehdottomasti tärkeintä on, että Jade saa toipua kunnolla ja rauhassa.

Onhan tässä taas koko kevät aikaa mukavillekin suunnitelmille :)

Revontulia ja kennelyskää

Otsikossa olikin tiivistettynä hiihtolomaviikon sisältö. Vietimme suurimman osan viikosta maalla ja ihan suksiakin pääsin kokeilemaan Iijoen jäälle. Ennen pohjoisempaan päin suuntaamista kävimme perjantaina hallilla tokoilemassa Neran kanssa ja Nerppu oli oma iloinen ja sypäkkä itsensä - ei tietoakaan valeraskauskoomailuista ja kaikki tokottelut sujuivat hienosti. Treenasimme ruutua, piilopaikallaoloa, kaukoja käskytettynä ja jääviä. 

Sisko ja sen sisko (no ainakin puolikas)

Lauantaina vierailimme Sussun, Pekan ja Tilli-belgin luona Muhoksella, siitäkin kuvia tekstin lomassa. Ihana uusi koti Tillillä perheineen :)

Nera löytää AINA lelut :)

Sitten tuohon ikävämpään uutiseen: kennelyskää on ollut todella paljon liikkeellä ja Nerakin siihen sitten sairastui. Tornion näyttelystä on moni tuttu koira yskän saanut, mutta ihan treeniryhmässämmekin on suurin osa koirista sen sairastanut nyt alkukeväästä. Neralla yskä alkoi maanantaina ja limaakin se oksenteli. Jade on ollut oireeton toistaiseksi ja toivottavasti pysyykin niin. Pahimmat päivät Neralla olivat maanantai ja tiistai, mutta jo keskiviikkona se vaikutti ihan terveeltä. Koko ajan Nerppu on ollut pirteä ja iloinen, joten kuumetta ei ole ollut, eikä ilmeisestikään muutenkaan pahana tuo kennelyskä.

Vaikka yskä vaikuttaa jo parantuneen, niin tämähän tietää meille vaihteeksi treenitaukoa. Nera saa vielä ainakin ensi viikon tyytyä tavallisiin remmilenkkeihin, eikä pääse leikkimään muiden kanssa tai vapaana juoksentelemaan. Jälkitauteja emme halua, emmekä muita tartuttaa. Harmi tietenkin joutua taas treenitauolle, kun vastahan taukoilimme juoksun takia, mutta pääasia on tietysti, että Nera saa toipua rauhassa. 

Tilli susihukkanen

Jade tahtoo leikkiä!

Neralla on omaa hauskaa... 

Revontulia on tullut bongailtua useampanakin iltana, mutta huikeaa väriloistoa ei meilläpäin nähty. Siksi en edes yrittänyt valokuvata näkemääni, vaan tallensin ne vain muistini lokeroihin ;) Upeimmat revontulet näin muutama vuosi sitten Norjan näyttelyreissulla, taisimme olla jo Suomen puolella taukoilemassa ja koko taivas leiskui vihreänä ja punaisena. Harmi, ettei silloin jaksanut aamuyöstä kameraa lähteä hakemaan. Mutta kyllä ne revontulet vielä kamerankin tähtäimeen osuvat.

Jadesta on pakko mainita, että se oli äärimmäisen huolestunut minusta, kun kävimme hiihtelemässä. Mikälie epäusko sillä oli etenemiseeni, kun sen oli pakko hipsutella koko ajan vieressä ja katsoa pysynkö pystyssä ja jaksanko kotiin asti ;) Ehkä sen paimennusvietti iski taas, kun emännän meno ei näyttänyt varmastikaan kovin vakuuttavalta. Mutta vaikka tekniikassa on hiomista ja suksissakin ehkä liikaa luistoa, niin olipa se hiihtäminen mukavaa. Polvi ei oikein tykännyt siitä, mutta ehkä sekin siinä vertyy, kunhan pääsen useamman kerran suksille tälle keväälle. 

Treenirintamalla siis hiljaiseloa toistaiseksi. Nerpun kanssa treenailemme kotosalla pieniä motivoivia treenejä ja hiotaan tekniikoita, mutta mitään sen kummempaa ei nyt ymmärrettävästä syystä ole luvassa. Itse menen huomenna tokokokeeseen talkoilemaan - mukava kerrankin päästä seuraamaan muiden suorituksia ilman, että pitäisi jännittää omaa suoritusta koko ajan :) 

Karkauspäivästä maaliskuulle

Eilen karkauspäivänä ehdittiin monenmoista. Omien menojeni lisäksi käytiin lenkkeilemässä isomman koiralauman kera montuilla ja illalla Jade pääsi treenaamaan pitkästä aikaa hallille, kun oltiin liikkuroitavana AVO- ja VOI-liikkeissä. Nerppu treenaili vähän maanantaina, mutta kai sillä on valeraskaus päällä, koska se on edelleen vaisuhko ja tekee hommia puolivaloilla. Sen takia eilen tositoimiin pääsikin Jade, jolla ei koskaan ole ongelmia vireen kanssa - no ehkä vähän sen ylivireen kanssa ;)

Jade, Tatti & Tara

Tulilinjalla

Kaverukset Nerppu ja Jabu

Vitsit miten hauskaa oli treenailla Jaden kanssa. Se pääsi tekemään hyppynoutoa, ruutua, tunnaria, ohjattua, kaukoja ja luoksetulon stoppeja. Putkiakin Jade pääsi rymistelemään, luvan kanssa ja muutaman kerran ihan oma-aloitteisesti itsensä palkaten :D Se hyötykin treeneistä oli, että näin, että minulla on koira, joka osaa vaativampiakin liikkeitä hienosti - osaan siis opettaa ne Nerallekin. Toki Jade ja Nera ovat erilaisia oppijoita, joten opettamista pitää vielä miettiä ja kokeilla erilaisia juttuja. Eiköhän hommat taas etene tästä :)

Nerppu pääsee taas loppuviikosta treenailemaan, mutta valeraskauskoomailun takia suunnitelmissa on vain jotain helppoa ja kivaa puuhailua.

Lumihaukkaus

Tinka & Tara

Jade & Tatti

Jotkut on vähän ehdollistuneet poseeraushommiin ;)

Kuvissa esiintyvät omien tyttöjeni lisäksi  mustat belgit Tara ja Tatti, sheltti-Tinka ja tervueren Jabu. Oli todella keväisen aurinkoinen päivä, mutta kameran säädöt tuntuivat olevan hukassa, vaikka mitä kokeili. No onneksi on koko kevät aikaa etsiä hyviä säätöjä ja metsästää sitä täydellistä kuvaa :)

Tokoiluraporttia loppuviikosta...ehkä :)

Black Master's Chords of Fame & Black Master's Lusty-Baila