torstai 7. lokakuuta 2010

Treeniraporttia

Parina viime viikkona ollaan tokoiltu ihan ahkerasti ja saatu häiriötreeniäkin Neralle :)

Nerpun kanssa on treenailtu seuraamista, luoksetuloa, jäävät (istu, maahan, seiso), kaukokäskyjä, ruudun alkeita, vähän noutoa, sekä häiriössä paikallaoloa istuen ja maaten. Todella tyytyväinen olen jääviin, jotka sujuvat kaikki jo hienosti, sekä luoksetuloon, jossa on mukavasti vauhtia ja innokkuutta. Seuraaminen on ollut tähän asti oikein hyvää, mutta tänään jostain syystä edisti jonkin verran ja missasi pari perusasentoa... Tämän illan harkoissa Nerppu olikin vähän kuutamolla aluksi, vaikka pian tokenikin norminerpuksi :) Paikallaoloissa on ollut jonkin verran sitä ongelmaa, että nousee istumaan, jos häiriöt kiinnostavat liikaa: viime treeneissä pysyi maassa sen kaksi minuuttia toisten koirakoiden kanssa, tänään nousi istumaan molemmissa paikallaoloissa, koska oli muut treenikaverit tekivät juuri jotain todella kiinnostavia liikkeitä (ruutua, noutoa). Loppuun sain hyvät paikallaolot, pidin ne aika lyhyinä, jotta onnistumiset saatiin varmasti.

Nerppu tekee juoksua pitkään ja hartaasti, eikä se ole ollut nyt ihan oma itsensä. Hajut kiinnostavat valtavasti ja muutenkin se on vähän hajamielisen oloinen hömelö ;) Tekemisestä se kyllä innostuu ja palkat kelpaavat, mutta se ihan paras vire kyllä loistaa poissaolollaan välillä. Nyt keskitytäänkin liikkeiden viilaamiseen ja uusien hauskojen liikkeiden opetteluun, suuret kuviot jätetään toistaiseksi hautumaan. Niitä sitten enempi taas, kun juoksut ovat ohi.

Jaden tekemisissä taas potkua riittää :) Lemppariliikkeet ovatkin vauhdikkaat ruutu, nouto ja luoksetulo (seiso, maahan-pysäytyksillä). Kaukotkin (istu-maa-seiso) pelittää hienosti ja seuraamisissa Jade on skarpannut, vaikka kontakti toisinaan tipahteleekin.


Maastossa ollaan treenattu jälkeä ja esineruutua. Neralla jälki on ensi kevättä ajatellen erinomaisella mallilla - pitkää jälkeä ollaan tehty, jäljet vanhentuneet ½-1½h, erilaisia maastoja ja kelejä aurinkoisesta kaatosateeseen ja kepit nousevat hienosti. Vielä tälle syksylle ajetaan parit jäljet ennen lumien tuloa ja ensi kevään projektiksi jääkin sitten janan opettelu ja tottiksen pk-esteet. Esineruutukin sujuu hyvin, Nerpun nokka toimii kyllä...! :) Myös Jaden jäljet ovat menneet hyvin, vauhtia ja intoa on ehkä vähän turhankin paljon, mutta kepit kyllä löytyy. Esineruudussa Jaden motivaatiota auttaa kummasti se, että joutuu odottamaan vuoroaan ja Nera pääsee hommiin ekana ;)

Treenailujen lisäksi ollaan retkeilty ja bongailtu joutsenia, jotka ovat liikekannalla. Oijärvellä nähtiin noin 10 joutsenen parvi, joka lensi aivan päämme ylitse - olihan se hieno näky. Ruska-aika alkaa olla takanapäin, joten nyt sitten pitää alkaa odottaa ensilunta...! :D Jade, lumipallohullu, tulee olemaan mielissään siitä :)

Loppuun pari syksyistä kuvaa Oijärveltä vierailevien tähtien kera.

Dina tahtoo eväät...! :D

 Loppukuusta edessä on sitten syysloma (JEEEE!) ja Neran terveystarkki. Niitä odotellessa :)




3 kommenttia:

  1. Syksyisissä rantaotoksista tulee mieleen Karinkannan rannat. :) Siellä ei kylläkään oo noin hienoa taukopaikkaa ja tuskin joutseniakaan. ;)

    Sori, en hoksannu että olitte ottamassa paik.oloa, kun meillä oli Poppiksen kanssa ohjelmassa ruutu. :o neiti Pee ei varppina pysyis itekkään paik.olossa, jos ihan vieressä ruutuillaan. ;) Myös nouto, varsinkin ohjattu, ois aika paha häiriötekijä tuolle vatipäälle.

    Kiitos ystävä kallis, kun kuuntelit viime viikkoista vuodatustani ja yritit olla tukena. Oon jo toipunut "traumoistani". :D Uusia/uusvanhoja traumoja ja ahistuksen aiheita ootellessa... =)

    Mukavaa lokakuun jatkoa kamut! :)

    VastaaPoista
  2. Mukavan kuuloisia reenejä teillä ollut ja hienoja retkikuvia jälleen. Tänne eteläänkin on täksi viikoksi povattu lumisadetta, aivan mahtavaa. Talvea odotellessa, vaikka syksykin on vielä parhaimmillaan. ;)

    VastaaPoista
  3. Pamu, mun olis ihan ite pitänyt huomata, että häiriötä oli pikkukoiralle pikkuisen liikaa ja laitoin vielä sen selkä teitä päin, että uteliaisuus kasvoi vaan entistä enemmän :) Mutta plussaa, että se ei noussut seisomaan tai aikonutkaan lähteä, kunhan nousi istumaan ja yritti teitä kuikuilla.

    Traumaillaan jatkossakin yhdessä, jaettu trauma parempi trauma... Vai miten se nyt menikään...? :D

    Lotta, meilläpä satoi jo lunta...! :D

    VastaaPoista