Jälkiviisaat, part 2

Syyslomalla ollaan ehditty jo kaikennäköistä: ollaan tokoiltu, lenkkeilty metsässä ja eilen käytiin jäljestämässä. Eilisen reissu olikin aika rankka, koska poljin kolmet jäljet (Neralle, Jadelle ja Tillille) vaihtelevassa maastossa ja jokaisen kanssa vielä ajettiin ne. Sen lisäksi tallailtiin metsissä kolmisen tuntia ja koirat mennä viilettivät vapaina - voitte uskoa, että oli aika väsynyttä porukkaa illalla :)

Tänään tokoiltiin ja Jaden kanssa treenattiin hyppynoutoa, luoksetuloa pysähdyksin, seuraamista ja noutoa. Koska Jii joutui katselemaan ensin Neran kanssa puuhailua, se oli melkoisessa ylivireessä, mutta ainakin liikkeissä oli intoa ja vauhtia ;) Nerppulin kanssa seuraamista, jäävät, noutoa, ALO-hyppyä, paikallaoloa istuen ja maaten. Paikallaoloissa keskityttiin häiriönsietoon, ja toisen koiran otettiin meidän takana luoksetuloa. Nerppu pysyi hyvin paikallaan. Loppuun otin paikallaoloon molemmat koirat vierekkäin.

Jälkimetsässä tein siis kolmet jäljet. Niistä ensimmäinen ajettiin Tillin kanssa, jolle tehtiin n. 80m jälki kahdella kepillä. Jäljellä oli myös yksi terävä kulma ja tien ylitys. Tilli eksyi pari kertaa jäljeltä, mutta ajoi kulman todella tarkasti. Kepeistä ensimmäinen jäi metsään, mutta toinen nousi jo hienosti. Lisää keppitreeniä vain ja lisää jälkiä, nenä tytöllä toimii ihan hienosti :)

Sitten Neran jälkeen ja se oli taas todella hyvä suoritus. Kulmia oli kaksi, pituutta 300m, vaihtelevaa maastoa, keppejä kolme. Erittäin tarkasti Nera ajoi jäljen, nokka pysyi maassa koko ajan, eikä se poikennut jäljeltä missään vaiheessa. Kepit löytyivät ongelmitta ja ne tuotiin rauhallisesti suoraan käteen. Nappisuoritus. Nera etenee jäljellä päättäväisesti, kohtuullista vauhtia, varmasti, ja vaikka jäljestäminen on sille erittäin mieluisaa puuhaa, mutta se tekee kaiken rauhallisesti. Siinä ei tarvitse liinan päässä kompuroida, vaan käveleskellä rivakasti perässä ja poimia kepit taskuun koiralta. Jospa ehdittäisiin vielä tyttöjen kanssa vaikka ensi viikonloppuna tekemään yhdet jäljet ennen lumien tuloa, nyt kun ollaan päästy niin mainioon vauhtiin.

Jaden kanssa jälki ei ehkä ollut ehtinyt vanhentua tarpeeksi, koska se ei ajanut jälkeä niin tarkasti kuin normaalisti. Jälki oli n. 200 metriä, kaksi keppiä, tien ylitys, kaksi kulmaa. Alku oli hyvä, tien ylityksessä ei ollut ongelmia, mutta ensimmäisen kepin jätti ryteikköön ja ajoi ensimmäisen kulman ohi. Jonkin aikaa etsittyään jälkeä pääsi takaisin jäljelle ja ajoi seuraavan kulman hyvin, sekä löysi toisen kepin. Seuraavalla kerralla tehdään Jadelle pitempi jälki ja yritän vähän hiljennällä sitä alun kaahailua roikkumalla vähän tiiviimmin liinan päässä ;)

Vielä on pari syyslomapäivää jäljellä ja sitten aletaankin odotella joululomaa :D Nera ilmoitetaan Kajaanin KV-näyttelyyn, tässä olisi vielä pari kuukautta aikaa kasvatella kunnon turkki...!