Ei mikään tavallinen toukokuu

Se ois niinku kesä nyt :D Ihan tällaisia helteitä en osannut odottaa, kun lupasivat lämmintä säätä. Meillä on paukuteltu hellerajoja useampana päivänä jo reilun viikon verran. Ei siis mikään ihan tavallinen toukokuu!

Hellepäiviä on vietetty muuten mukavissa tunnelmissa, lukuunottamatta Jaden sairastelua :(

Jadella on ollut vatsavaivoja ja viime sunnuntaina se oli vaisu ja väsyneen oloinen, eikä ruoka kelvannut ollenkaan. Aamupäivästä huomasin Jadea silitellessäni sen toisella etujalalla verta. Haavaa ei kuitenkaan löytynyt mistään. Muutama minuutti myöhemmin näimme Jaden oksentavan verta :( Lähdimme eläinlääkärin päivystykseen. Verikokeissa todettiin anemia, mutta muuten lääkäri totesi koiran olevan virkeä ja hyvässä peruskunnossa. Myrkytystä lääkäri piti epätodennäköisenä verikokeen perusteella, mutta varmuuden vuoksi Jade sai K-vitamiinipistoksen. Jade sai myös lääkekuurit suolistotulehdukseen ja vatsahaavaan.

Jade on kuitenkin nyt jo hyvässä kunnossa. Se on ollut keskiviikosta asti ihan oma itsensä ja vauhtia ja intoa olisi jo puuhata kaikenlaista, mutta lääkärin määräyksestä Jii on pidettävä levossa lääkekuurien loppuun asti. Olemmekin käyneet vain pikkulenkeillä nyt ja viikonloppukin otetaan iisisti ilman sen kummempia suunnitelmia. Tärkeintä on, että Jade saa toipua rauhassa.

Suurella säikähdyksellä selvisimme tästä siis! Kiitos äiti kaikesta avusta ja kiitos kaikille muillekin tsemppaamisesta...! Jadea hoitavalla lääkärillä oli huonoja kokemuksia belgeistä, mutta Jadea hän kehui luottavaiseksi ja luonteen puolesta täyden kympin koiraksi :)

Koska Jade oli jo niin hyvässä kunnossa eilen, kävimme Neran kanssa ajamassa muutamat jäljet ja treenaamassa esineruutua. Poppaselle makasin mättäällä maalimiehenä, kun team P&P on hurahtanut hakuiluun. Mikäs siinä oli pötkötellä viltin päällä, kun sää oli mitä mainioin :D Eikä siinä mennyt kuin hetki, kun Poppis minut löysi. Nerppu ajoi kaksi lyhyttä jälkeä, toisen tuoreeltaan ja toinen vanheni noin parikymmentä (?) minuuttia. Molempien jälkien päissä oli kepit.

Nerpulla on selkeästi idea, mitä tehdään, kun jälkivaljaat isketään niskaan - nenä menee heti maahan hakemaan hajua. Se ajaa jälkeä melko rauhallisesti (siinä missä Jade puuskuttaa menemään kuin höyryveturi ;) ja keppeillä pysähtyy haistelemaan tarkemmin. Kepit nousivat molemmat, mutta luovutusta pitää vielä treenailla erikseen ja tehdä siitä keppien löytämisestä maailman kivoin juttu.

Esineruudussa ensimmäinen esine vietiin yhdessä ja se oli Nerpusta helppo nakki! Toinen pisto tehtiin turhan vaikeaksi, mutta ainakin nyt minulla on ihan selkeä visio miten jatketaan ruudun hiomista :)

Kiitos treenikamuille! Oli mukavaa ja mennään pian uudestaan! Jadekin pääsee taas mukaan, kunhan pillerit on popsittu kunnialla loppuun asti :) Loppuun pari kesäistä kuvaa ja lisää kuvia (mm. KAS:sin agikisoista) löytyy galleriasta.