Villat vaan pöllyää

Taitaa olla kevään merkkejä sekin, että kämppä alkaa uhkaavasti täyttyä harmaasta höttövillasta... ;) Neralla on karvanlähtö pahimmillaan, eikä alusvillatuppoja ei pääse karkuun minnekään. Missähän meidän pohjavillahara on? Vanhanmallin Furminaattori olisi nyt kyllä erittäin toivottu kapine, jos sen jostain kaapin perältä löytäisi... Jade varmaan aloittaa karvanlähdön sitten, kun Nera lopettelee omaansa ;)

Viime sunnuntaina käytiin pitkästä aikaa katselemassa mätsäritunnelmia Nerpun kanssa, mukana Saara ja Jabu-tervu. Kehäkettu-treeniä lähdettiin hakemaan ennen oikeita koitoksia ja oikein mukavasti belginuoriso käyttäytyikin. Saara esitti molemmat koirat. Ensin Jabun, punaisen nauhan arvoisesti ja sitten seuraavassa parissa Neran. Neran parina oli bullterrieripentu, joka mielestäni sekin esiintyi kivasti. Nera ravasi nätisti ja seisoi hyvin. Muutaman kerran se selkeästi kyllästyi seisomiseen ja kokeili, josko palkka tulisi sittenkin istumisesta - niinkuin tavallisesti ;) Tuomarin tutkaili koirat tarkkaan, mikä on hyvää kokemusta junnuille. Neraa ei tuomarin tutkailut haitanneet ollenkaan ja punaisen nauhan kera kehästä poistuttiin.

Punaisten kehässä jouduinkin sitten esittämään Neran itse, kun peräkkäin Jabun ja Saaran kanssa pientä kehää lähdettiin kiertämään. Isoja pentuja oli yhteensä 34 ja punaisten kehässäkin siis aika tiivis tunnelma. Belgien kanssa ei päässyt juoksemaan kuin muutaman askeleen kerralla, mutta hienosti Nerppu ravasi minunkin kanssa sen, mitä pystyttiin. Sen aikaa Nera seisoi sitten todella hienosti, kun tuomari valitsi neljä parasta pentua. Jabu ei tällä kertaa sijoittunut, vaikka tosi hienosti esiintyikin, ja kaikista kolmesta belgijunnusta (mukana myös Satun Keesi-tervu) tuomari sijoitti sitten neljään parhaan joukkoon Neran, kolmanneksi. Voittaja taisi olla samojedi, mutta toiseksi tullutta en muista ollenkaan ;) Mun keskittyminen menikin lopussa sitten siihen, että Nera olisi seissyt kuvia varten jonkin aikaa hienosti, mutta se ei siinä vaiheessa enää hirveästi pikkubelgiä napannut.

Hienosti menneestä mätsärimisseilystä saatiin palkinnoksi koiranruokaa, koiranmakkara ja ruusuke muistoksi.

Seisomista lienee paras vielä treenailla niin, että sitä palkkaa joutuu jonkin aikaa odottamaan :) Naksutellaan, naksutellaan...

Eilen käytiin myös agitreeneissä, vaikka ohjaajalla olikin vielä aika hyydähtänyt fiilis mätsärireissun jälkeen. Treenit sujuivat oikein mukavasti ja oli hienoa nähdä jälleen kerran miten hyvin kuulolla pikkumusta treeneissä on. Sitä ei häirinnyt hallin toisella puolella lyhyttä rataa ottavat koirakot, keinun rämähdykset, muut rähähdykset. Se ei edes ollut kiinnostunut siitä, kun meidän vieressä toinen koirakko otti putkea ja hyppyjä meidän kanssa samaan aikaan. Agitreeneissä pikkumustaa kiinnostaa vain makkarat ja ohjaaja ja esteiden suoritukset :) Niin ja ehkä se Hippakin ihan vähän ;) Silti intoa ja vauhtia piisaa kuin belgikoiralla pitääkin.

Teknisesti treenailut ehkä olivat kuitenkin enemmän vähän sitä ja tätä. Mun pitäisi oikeesti treenailla valsseja ja takaaleikkauksia ym. ilman koiraa ensin, että ne jotenkin iskostuisi mieleen. Helpommat jutut sujuivatkin sitten hyvin ja esim. pujottelussakin alkaa olla jo ideaa.

Agitreenit jatkuvat taas ensi viikolla. Tällä viikolla olisi tarkoitus myös tokoilla molempien belgityttöjen kanssa itsenäisesti, kun viikonloppuna ei ehditä. Noutokapulakin on löytynyt - seikka, joka ilahduttanee ainakin Jadea :)