Totista tokopäivitystä ;)

Eilen oltiin Nerpun kanssa tokoilemassa. Ohjelmassa oli mm. hyppyä ja noutoa, ja tällä kertaa ohjaajakin oli kartalla niin palkkaamisen kuin yleensäkin treenaamisen suhteen. Nerppu oli kivassa vireessä ja teki hommia hyvin. Erityisen tyytyväinen olen noutoihin, joita ensin otettiin itseksemme vauhtinoutoina (juoksen yhdessä koiran kanssa ja nakkaan kapulan, koira palauttaa perusasentoon) ja sitten kouluttajan kanssa katsottiin vähän sitä kapulan pitämistä, missä siinäkin ollaan edistytty. Vielä pitää opetella sitä irroittamisen ajoittamista - Nerallahan ote kapulasta löystyy heti, kun ojennan käsiä kapulaa kohti. 

Hypyssä se esteen taakse istuminen oli tällä kertaa vähän nihkeää, joten treenailin sitä pari kertaa erikseen loppuun. Hypätessä pitäisi myös irrota kauemmas esteestä, jotta takaisin hyppääminen olisi helppoa. Mietin kokeilisiko tähän sellaista namipallosysteemiä... Tennispallo-ostoksille siis...! 

Sitten otettiin kaukoja takapalkalla. Pitää kokeilla parempaa takapalkkaa, jotta saisi vaihtoihin vauhtia. Jotain erityisherkkua. Ehkä pitää ottaa tätä myös ihan kädellä ohjaten koiran edessä, jotta se ideakin vahvistuu pienen koiran pääkopassa ;) Ei kiirehditä, kun hyvällä alulla ollaan.

Otin jäävät AVO-tyyliin. Kumpikin ihan jees, maahanmeno oli jopa melko nopea. Pysähtyminen olisi voinut olla säpäkämpi, joten pitää nyt palkita taakse välittömästi pysähtymisestä. 

Sitten seuraamista ja takapään käyttöä, sekä pari lyhyttä piilopaikallaoloa. Ryhmäpaikallaoloon ei ehditty tällä kertaa jäämään, kun piti lähteä kotiin hieman aikaisemmin, mutta tosi kovassa häiriössä nuo omat paikkikset sujuivat kyllä hienosti. Tein yhden paikallaolon seisten niin, että Neran edessä parin metrin päässä toinen koirakko harjoitteli vauhtinoutoa (ohjaaja ja koira lähtivät vauhdikkaasti juoksemaan) - tulipahan testattua miten hyvin Nerppu malttaa pysyä paikoillaan tällaisessakin häiriössä: vilkaisi kyllä koiraa, mutta ei liikahtanutkaan. Hyvä Nerppu! 

Treenien ei-niin-onnistuneeseen osioon voi kyllä lukea meidän luoksetulon pysähdysharjoittelut putken avulla. Ei Nera hoksannut ideaa ollenkaan, vaan rymisteli vain täysillä putkeen ja täysillä sieltä minun luokse. Ihan niinkuin ollaan treenattukin; agissa. Eli tämän putki-idean voinee haudata meidän kohdalta - ei se toimi. Jatkamme sitten läpijuoksuja ja pysähtelyjä erikseen :) 

Tänään käytiin aamulenkillä soramontuilla tutussa mustassa laumassa. Kuva on kylläkin edelliseltä reissulta, mutta ei kerrota kenellekään ;)

Ja lisää tokoa, tottakai...

Ollaan jo marraskuussa; eipä uskoisi ainakaan sään puolesta. Lumi ja pakkanen olisivat tervetullutta vaihtelua tähän harmaaseen syksyyn. Kohtahan kummastakaan ei liene pulaa, joten odotellaan rauhassa ;)

Neran kanssa käytiin eilen ohjatuissa treeneissä ja tässäpä lyhyt treeniraportti. 

Nerppu & pallo

Aloitimme paikallaololla, kesto pari minuuttia. Kävin piilossa ja osan aikaa olin osittain piilossa (= vakoilin väliseinän takaa). Nerppu oli skarppina ja rauhallinen. Ei häiriintynyt siitä, että viereinen koira lähti kävelemään, eikä liikkurin kävelemisestä ja vieressä seisoskelusta. Namikuppi oli repussa ja reppu näkyvillä. Alussa aion pitää repun=palkan Neran näköetäisyydellä ja sitten, kun piilopaikallaolossa alkaa olla varmuutta, reppukin jätetään "kehän ulkopuolelle". 

Minä en ollut eilen ihan tokoiluiskussa. Liekö flunssa tulossa, mutta oli todella väsynyt fiilis ja ajatus ei ollut ihan mukana kaikessa tekemisessä. Olin kyllä suunnittellut meille ohjelman, jota noudatettiinkin, mutta esim. palkkauksen kanssa olisi pitänyt olla tarkempi. Nerppu oli ihan kivassa vireessä ja teki hienosti hommia, joten sinällään oma huono tokoiluvire ei vaikuttanut treenailuun sen kummemmin. 

Hyppyä otettiin neljä kertaa. Ensin kahdesti AVO-tyyliin: Nera hyppää, käsken sen istumaan esteen taakse ja hyppäämään takaisin (käsky "tänne") ja suoraan eteen. Sivulletuloa en ota, jotta Nera ei alkaisi ennakoimaan sitä. Kahdesti otettiin hyppy niin, että juoksin itse palkkaamaan taakse - tällä hain ihan sitä, että se irtoaisi vähän kauemmas hypystä ja on helpompi sitten hypätä takaisin. Hyvin sujui molemmilla tyyleillä. 

Sitten ohjatusti ruutuun lähetystä kosketusalustan luokse. Nerppuhan irtoaa ruutuun vauhdilla, joten tässä vaiheessa liikettä pitäisi alkaa viedä eteenpäin -> seuraava vaihe olisi se, että palkkaa ei haeta minulta, vaan se tulee ruutuun/ruudun taakse. 

Otin kaukoja, joihin kaipaan hiukan intoa ja vauhtia vaihtoihin. Pitää kokeilla sitä takapalkkaa tässä miten sen kanssa sujuisi. 

Jade poseeraa :D

Sitten oli tarkoitus ottaa koemaista treeniä, ketjuttaa kaksi liikettä ja palkata niinkuin kokeessa, mutta tässä vaiheessa olin ilmeisesti puoliunessa, koska palkkasin ylenpalttisesti nameilla ensimmäisen liikkeen (luoksetulon läpijuoksu). Seuraavan liikkeen (liikkeestä seisominen AVO) palkkasin sitten iloisesti silittelemällä ja kehumalla. Ideaalihan tässä olisi ollut loppupalkan yhdistäminen koemaiseen treeniin, mutta tehdään niin sitten ensi kerralla :) Liikkeestä seisominen oli muuten hieno! Sitä pitää ottaa välillä takapalkalla, jotta seisahtumiset pysyvät nopeina.

Otin myös paikallaolot istuen ja seisten, hyvät suoritukset molemmat ja loppuun vielä lyhyen piilopaikallaolon loppupalkalla. 

Katsotaan mahdutaanko Pohjoisen Belgien tottisvuorolle mukaan. Pääsisi Nerppukin ottamaan tuntumaan OKK:n halliin, kun sielläkin todennäköisesti joskus kisataan tokossa. 

Luin juuri Pärssisen Tottelevaisuuskoulutuksen perusteet-kirjan ja sain siitä ainakin paljon ajattelemisen aihetta. Pitää pohtia enemmän omia vahvuuksiani ohjaajana ja koiran vahvuuksia, ja ottaa ne huomioon treenejä suunnitellessa, jotta saadaan jatkossa meistä molemmista 100% irti treeneissä :) 

Epistä

Jadella oli tänään epikohtaus, viime kohtauksesta aikaa noin 10 kuukautta. Oltiin metsälenkillä isomman koiraporukan kanssa ja loppuvaiheessa lenkkiä otimme Jaden syrjään karstattavaksi. Siitä kun se lähti muiden perään, ei takajalat toimineetkaan ja kohtaus pamahti päälle. Kohtaus oli onneksi melko lievä, pari minuuttia kesti kouristelu/tärinä ja jalkojen jäykkyys, sitten helpotti. Palautui myös melko nopeasti. Ehkä viisi minuuttia kohtauksen jälkeen takajalat olivat vielä melko jäykät, mutta sitten oli jo ihan normaali oma itsensä.

Mietin tässä, että voiko kohtaus johtua tulevasta juoksusta. Viime kohtaus liittyi selvästi tyttöjen juoksuihin (juoksivat joulukuun lopulla yhtäaikaa) ja nyt taas joulukuulle odotan molemmille juoksua. Molemmat kovasti tekevät juoksua jo, Jade on juossut aina säännöllisesti 6kk välein ja Nera ilmeisesti kerran vuodessa. Toivottavasti tulevat juoksut eivät nyt aiheuta enempää kohtauksia, mutta jos näin käy, niin sterilointia täytyy harkita jo ensi vuodelle. Katsotaan.

Tässä Jade vuodelta 2008. Kuva © Sari Eskelinen

ToToa

Torstain tokot (ToTot) lyhyesti ja ytimekkäästi, niinkuin tässä blogissa tapana on. Tokoiluseurana meillä oli Bamse ja Poppis, ja Paulalta sainkin hyviä vinkkejä luoksetulon stoppeihin.

Alkuun naksuttelin kontaktia. Siitä lähdin ottamaan muutaman seuraamispätkän, ja otettiin paljon käännöksiä vasempaan ja sitä takapään käyttöä muutenkin harjoiteltiin. Palkkaus myös nopeista täyskäännöksistä.

Sitten paikallaolo pitkällä välimatkalla ja itse liikuin ja olin välillä selinpäin Nerppuun. Tällä hain vähän erilaisuutta siihen tavis alo-paikallaoloon. Ihan sama missä olen ja miten olen, mutta paikalla pysytään. Pari minuuttia kesto ja hyvin pysyi.

Sitten hyppyä. Pari ALO-hyppyä, jonka jälkeen harjoiteltiin AVO-hyppyä niin, että jätin koiran istumaan ja tänne käskyllä luokse eteen istumaan. Tuota pitää vielä harkita, että pidänkö käskyn "tänne" vai vaihdanko sen esim. "hyppää"-käskyksi, jos vaikka kokeessa koira sattuisi hypyn jälkeen olemaan liian vinossa estettä päin ja kiertäisi "tänne"-käskyllä... Pitää myös harjoitella seisomisesta istumista kaukokäskyinä, ilman käsimerkkiä.

Sen jälkeen ruutuun kolme kertaa, jonka jälkeen vauhtinoutoa ja kapulan pitämistä. Juoksin itse kapulan kanssa, koira rinnalla ja nakkasin ja vauhtia löytyi noutoon kummasti. Edes hiekkainen kapula ei ällöttänyt. Palautus eteen, muutaman sekuntin pitäminen ennen kuin otan kapulan. Sen jälkeen annoin kapulan takaisin muutamaksi sekunniksi ja sitten iso palkka. Tuota pitämistä pitää harjoitella erikseenkin ja sitten vauhdikasta palautusta ilman painostavaa "pakkopitämistä" myös.

Noutojen välillä leikittiin patukalla ja sekin innosti kapulan nopeaan hakemiseen. Oikein iloisia ja nopeita noutoja.

Sitten paikallaolo istuen 1 min ja loppuun niitä luoksetulon stoppeja. Ohjeiksi saatiin, että tehdään jatkossa paljon läpijuoksuja, että saadaan vauhti pidettyä luoksetulossa ja jotta Nera ei ennakoisi pysäytystä. Treenaillaan stoppeja myös putken ja kiertämisen avulla.

KIITOS treeniseurasta Pamu & Pop! :)

Taiga Doo's F-pentu kirmailemassa

Pentujakin nähtiin, kun treenejä ennen rapsuttelin vähän Jennin 8kk ikäistä tervutyttö Herttaa, joka oli todella suloinen ja reipas koiralapsi, ja eilen kävin katsomassa Taiga Doo's G-poikaa, 4-viikon ikäistä shelttipienokaista.

Back on track(ing)

Olimme muutaman päivän korvessa nauttimassa maalaiselosta, tuoreista pullista ja kaikenmaailman treenailusta :) Ohjelmassa oli tietty tokoa ja tänään olin sen verran reipas, että kävin aamusta tallomassa kolmet jäljet metsään. Voihan se kohta ensilumikin sataa ja jälkijutut jää sitten tauolle.

Tokoiluissa harjoiteltiin ruutua, noutoa ja avo-hyppyä. Noudosta pitäisi nyt saada maailman hauskin juttu, joten siihen otin vauhdikkaita palautuksia ja hieman sitä perusasennossa kapulan pitämistä, mikä on Nerpusta nyt varsin ikävää. Jade syttyy jo pelkästä noutokapulan näkemisestä, joten asenteissa tytöillä on tämän(kin) asian suhteen eroa... Mutta muistelisin, ettei Jadekaan nuorena ollut kovin innostunut noutamisesta ja varsinkaan kapulan pitämisestä, mutta jotenkin olen saanut sille noutoon hyvän fiiliksen, vauhdin ja innokkuuden. Sama pitäisi nyt tehdä tämän teinin kanssa :)

Jäljet ajettiin siis tänään aamusta. Ne vanhenivat noin 30-40min. Nerpun jälki oli noin 400m, kolmella kepillä, yhdellä tien ylityksellä, kahdella terävällä kulmalla. Maasto suurimmaksi osaksi kosteaa sammallikkoa ja ryteikköä.

Hienosti Nerpun nenä toimii edelleen. Lähti janalta hyvin, jäljesti koko ajan kuono maassa, määrätietoisesti edeten, ei eksynyt kertaakaan jäljeltä ja nosti kaikki kepit. Erityisen hieno oli tien ylitys, jossa ei emmitty hetkeäkään.

Ensi keväällä treenaillaan vielä janoja varmemmaksi, mutta muutenhan tuo osaa kyllä erinomaisesti tämän homman. Projektina onkin sitten ne pk-noudot... Niissä riittää tekemistä.

Jaden jälki oli v-mallinen, 2 keppiä. Vauhtia oli enemmän kuin tarkkuutta ja seilasi hieman jäljen päällä, mutta kulman ajoi hienosti ja molemmat kepit löytyivät vaivatta, joten ihan kelpo suoritus :)