Agility = fun!

Kaatosateessa raahauduimme Nerpun kanssa hallille omatoimitreenejä varten. Tai no, minä raahauduin - Nerppua ei hirveästi vesisade haittaa, vaikkakin kaikki isot ojat ja lammikot hypätään tai kierretään liioitellun dramaattisesti :-P

Hallilla ei ollut ketään ja kaupan päälle saatiin vielä valmis ratakin. Harmi, etten osaa piirtää rataa vaikka paintilla. Esteitä alkaa olla niin paljon, että radan selittäminen on hankalaa...!

Tarkoituksena oli ottaa valssitreeniä ja pujottelua ilman turhaa varmistelua. Tein samanlaisen valssiharjoittelun kuin mitä viime keskiviikon treeneissäkin oli, kahdella hyppyesteellä teimme kahdeksikkoa. Sujui hyvin.

Pujottelun otin ilman minkäänlaisia apuja ja sehän onnistui :-) Niinkuin arvelinkin, omat "apuni" vain hidastavat tässä vaiheessa koiraa, kun se osaa jo suorittaa esteen.

"Juoksin niin lujaa, että turkki jäi matkan varrelle..."

Sitten otimme rataa, missä sai juosta hien pintaan. Radalla oli kaksi putkea, hankalia hyppykulmia ja paljon hyppyesteitä irtoamista varten, sekä puomi. Parissa kohtaa kieputin koiraa turhaan, kun unohdin kääntää vartalon menosuuntaan vaikeassa kulmassa etukäteen. Nera lukee todella tarkkaan minun liikkeitäni, niinkuin pitääkin, joten pakko muistaa tiukoissa mutkissa näyttää se menosuunta koiralle oikein! Muuten rata oli oikein hyvä. Irrotahan Nera saisi paremmin, mutta harjoitellaan sitä erikseen vielä. Putkeen irtoaminen on jo paljon parempi kuin ennen, ryminällä paukuttelee putket läpi - ei tästä koirasta silti putkihullua taida tulla, ne on ne kontaktit, jotka kutkuttelevat Nerppua eniten.

"Siis mitä...?! Eläinten uittaminen kielletty?!!"

Nera on kyllä hyvä agilitykoira. Hyvä ja luutavasti melko helppokin tällaisen aloittelevan agilityohjaajan kourissa. Vauhtia piisaa, mutta koira ei silti kuumu missään vaiheessa. Se ei pelkää mitään esteitä ja jos kolhuja ja kommelluksia sattuu (kuten keinulla), Nerppu on hetkessä valmis yrittämään uudelleen. Parasta tietysti on se, että koira selvästi NAUTTII. Ja omistajalla on hauskaa myös. Olen sentään sen oppinut, että minun ei tarvitse olla heti se maailman sulavimmin liikkuva mestariohjaaja - olen kuitenkin kehityskelpoinen ;-)

Tokossa tällä hetkellä pidämme paussia. Minulla ei juuri nyt riitä mielenkiinto tiettyjen ongelmien ratkomiseen.  Kunhan saan taas oma mielentilani tokovireeseen ("toko on kivaa"), saan varmasti koirankin toimimaan paremmin ja iloisemmin, kuten se parhaimmillaan toimiikin. Olemme me silti treenailleet AVO-luokan juttuja ja esim. luoksetulon stoppeihin keksin uuden jujun, jolla pysähtyminen on näyttävä ja nopea. Kaukotkin pelittää, samoin nouto. Paikallaolo on suht varma, mutta sitä pitäisi taas treenata paljon enemmän ja erilaisissa häiriöissä. Katsellaan tokojuttuja sitten lisää, kunhan into siihen touhuun palailee - nyt keskitytään täysillä hauskanpitoon, eli agilityyn :-)

AVO-VOI-tokot

Lyhyt raportti siitä mitä tehtiin tämän päivän treeneissä.

Ihan alkuun otettiin paikallaoloa EVL-tyyliin, että jokainen koira käskytettiin erikseen maahan ja istumaan. Kaksi lyhyttä paikallaoloa, missä Nera ensimmäisessä haisteli hieman maata (mistä huomautin) ja muuten oli kohtuuskarppina. Sitten olisi otettu kolmas paikallaolo perään, mutta se olisi ollut jo sellainen vietintappaja Neralle, että jätimme sen väliin.

Seuraavaksi harjoiteltiin ruudun loppuosaa, eli sitä seuraamaan tulemista, kun ohjaaja kävelee pois päin koirasta. Se sujui hyvin ja Nera osasi hakea oikean paikan. Loppuun otettiin pakittamista ja takapään käyttöharjoituksia - näitä tehdään kotiläksynä lisää :-)

Syksyn ohjelmaa

Tieto ryhmäpaikoista saatiin tässä muutama päivä sitten. Minun ja Neran osalta syksy treenaillaan tähän malliin:

KE 17-18 Agility jatkoryhmä
SU 17-18 Toko AVO-VOI-ryhmä

Keskiviikkoisin on myös KAS:sin Pentukurssi, jota ajattelin blogissakin mainostaa. Sanaa saa välittää eteenpäin, jos tiedätte jonkun joka voisi olla kurssista kiinnostunut :)

Oulun Seudun Kennel- ja Agilityseura KAS Ry järjestää syyskaudella 2012 pentukurssin (pennun alaikäraja 3 kk, ohjaajan 10 v.). Kurssi sopii muunmuassa agilityn ja TOKOn harrastamisesta kiinnostuneille koirakoille. 

Kurssiohjelma: Pennun palkkaaminen eri tavoilla, pennun kanssa leikkiminen, kontaktiharjoitukset, arkitottelevaisuuteen liittyvät harjoitukset sekä muutamiin pennulle turvallisiin agilityesteisiin tutustuminen. 

Harjoitukset pidetään keskiviikkoisin 26.9.–5.12.2012 klo 18-18.45 KAS:n hallilla Kuivasjärvellä (os. Ratsastuskentäntie 5). 

Kurssiin kuuluu 10 harjoittelukertaa. 

Kurssin hinta on 65 €. Kurssille voivat osallistua niin KAS:n jäsenet kuin ulkopuolisetkin. 

Kouluttajina toimivat Johanna Eriksson, Tupuna Kovanen ja Elina Keto. 

Ilmoittautumiset pe 21.9.2012 mennessä Elina Kedolle: bellabambina06(at)gmail.com

We're back...!

Tokotauolta palattiin enemmän ja vähemmän virallisesti tänään, kun Neran juoksu on ihan loppusuoralla :) Käytiin tokoilemassa yliopiston nurtsilla neljän muun koirakon kanssa ja saatiin pitkästä aikaa häiriötäkin treenailuun. Eipä me tosiaan muutenkaan olla nyt juoksun aikana tottista otettu, koska Neran ajatukset on ihan muualla.

Tänään kuitenkin tokoissa oli erittäin innokas belgiakka. Saatiiin paljon hyviä onnistumisia ja Nerppu teki iloisesti hommia. Yritän palkata yllätyksellisemmin ja saalisviettiä vahvistaen - siinä on minulle vielä opeteltavaa ja muistettavaa, mutta heti näkee, että saalisvietin kautta palkkaaminen sopii Neralle. Siihen tulee pikkuisen enemmän sitä säpäkkyyttä ja sähinää, mitä monesti olen jäänyt kaipaamaan.

Ihan alkuun otimme ruutuun irtoamista. Se oli Nerpusta tosi hauskaa ja se teki kolme tosi nopeaa irtoamista kosketusalustalle. Sitten tehtiin väliin muuta ja otettiin ruutua uudelleen; tällä kertaa pysäytin sen ruutuun seisomaan ja vein palkan ruutuun. Seisomiset Nerppu teki ihan näpsäkästi, mutta kolmannella toistolla alkoi haistella makkaranhajua ruudusta - pitänee palkata ruudussa jotenkin muuten kuin levittelemällä makkarantuoksua sinne tänne ;-) Kyllä se senkin lopetti pienestä muistutuksesta ja seisoi hyvin käskystä.

Paikallaolon käskyttämiseen minulle on tullut epävarmuutta. Teen todennäköisesti tiedostamatta jotain (jäykistelen/ennakoin), mikä aiheuttaa sen, että häiriössä maahanmeno nimenomaan ryhmäpaikallaolossa tarvitsee lisäkäskyjä. Tätä tarvii harjoitella ennen koetta enemmänkin. Nerppu alkaa herkästi katsella muuta menoa, eikä huomioi käskytyksiä mitenkään. Ja tämähän tapahtuu nimenomaan ryhmässä. Muuten häiriöitä saa olla vaikka kuinka paljon ja koira menee maahan, mutta ryhmäpaikallaolossa on nyt tällainen ongelma. Sitä vain ratkomaan.

Itse paikallaolo oli ihan ok. Hieman Nera alkoi loppuvaiheessa haistella maata, mutta pysyi kuitenkin maassa. Kävin piilossa, mutta suurimman osan aikaa olin näkösällä.

Otettiin myös kaukokäskyjä, jäävät avo-tyyliin, luoksetuloa ja noutoa. Näissä ei oikeastaan mitään sen kummempaa, oli asennetta, vauhtia ja intoa.

Ensi viikolla on agitreenit, mutta hääkiireiden vuoksi ei varmaankaan muuta ehditä. Kotona otetaan kuitenkin ainakin hyppyä ja jossain välissä käydään jäljellä ja esineruutua tekemässä.

Purkittelua

Eilen saatiin yksityisopetusta meidän lempparikoutsi Pamulta ja aiheena oli palkkaaminen ja vireen nostaminen. Paula oli keksinyt meille uuden palkkaustavan ja sanotaan sitä nyt vaikka purkitteluksi paremman nimen puuttuessa ;) Palkkauksessa käytetään edelleen hyödyksi Nerpun ahneutta ja yritämme yhdistää siihen saalisvietin. Onnistuneesta suorituksesta palkaksi saa namipurkin, mikä täytyy saalistaa.

Tätä purkittelua ei käytetä jatkuvasti palkkauksessa vaan aina silloin tällöin, jotta palkkaamisessa säilyy yllätyksellisyys. Purkkipalkka näkyi toimivan Neralla oikein hyvin, se oli erittäin tarmokas ja touhukas ja purkit oli melkoista herkkua. Otimme lähinnä sivulletuloja ja seuraamispätkää Neran kanssa, ja sitten vein sen odottelemaan vuoroaan. Näki heti, että Nera odotteli innokkaana omaa vuoroaan ja ihmetteli, kun ei päässytkään jatkamaan hommia välittömästi. Odottelukin oli sille hyvää harjoitusta, koska se selkeästi halusi tehdä ja saada palkkansa. Pyritäänkin jatkossa juuri siihen, että koira haluaa tehdä koko ajan, mutta tehdään vain silloin kun minä haluan. Ei niin, että junnutetaan tunnin verran jotain ja vireen taso heittelee koko ajan.

Loppuun otimme piilopaikallaolon, kestoltaan reilu minuutti. Nera pysyi hienosti ja vapautin purkkipalkalle.

Eilisissä tokoissa koin muutamankin valaistumisen hetken, joten näillä eväillä on hyvä jatkaa :)) Kiitos koutsille!


Vaikka yleensä en mielellään yhdistä agilitya tokoon, niin eilen tehtiin siihen poikkeus. Ohjatut agiharkat oli peruttu, joten oli pakko saada vähän tuntumaa esteisiin tälläkin viikolla. Hallissa olikin esteet meille sopivassa järjestyksessä.

Otimme alkuun keppejä ja sehän sujuu jo hienosti, kunhan Nera pääsee rytmiin heti ensimmäisestä välistä asti oikein. Vauhtiakin oli jo :) Siiten yhdistin pujotteluun pitkän suoran putken ja hypyn. Hypyn taakse vein namialustan. Tämäkin estesarja rymisteltiin vauhdilla läpi ja hyvin Nera irtoaa putkeen ja putkesta hypylle, vaikka jäänkin armottomasti jälkeen.

Sitten tehtiin U-muotoinen rata, jossa toisella suoralla oli kaksi hyppyä ja toisella nuo hyppy-putki-kepit. Tässä tuli jo ohjaajalle hiki, sen verran lujaa sai juosta...
Mutta erinomaisen hauskat pikkuagitkin saatiin aikaiseksi. Toivon mukaan ensi viikolla olisi taas ohjatut treenit. Siihen asti harkkaillaan hyppyjä ja keppejä kotosalla :)

Esineruutua ja noutoa + vähän agiakin

Viime viikko vietettiin Yli-Iissä ja kaiken muun mukavan kesäisen puuhastelun lisäksi tuli treenattuakin. Toko SM-kokeen jälkeen tuli pikkuinen hyydähtäminen, mutta eihän sitä malta olla kokonaan treenaamatta sittenkään.

Mäkäräisparven kera käytiin tekemässä esineruutua metsässä. Pakko olla tyytyväinen Neran työskentelyyn ruudussa. Aikaa en ottanut, mutta haki kaksi esinettä varmasti kahden minuutin sisään. Nopeat pistot, hyvät luovutukset ja se vauhti ja tarkkuus ruudussa. Hieno Nerppuli! Jadekin malttoi jättää kunniakierrokset tällä kertaa väliin ja teki sekin kaksi nopeaa, hyvää pistoa. Ensi kerralla pitääkin päästää Jade ruutuun ensimmäisenä, katsotaan mitä Nera on siitä mieltä.

Tottiksessa ollaan treenattu paikallaoloa, kaikkia AVO-liikkeitä sikinsokin sekaisin ja etenkin noutoa, mihin ollaan saatu hurja vauhti aikaiseksi. Kaukot on olleet tosi hyvät, jäävät samoin. Luoksetulon stopissa on vielä hiomista. Pysähtyy kyllä kuin seinään, kun saa suullisen ja käsimerkin, mutta pelkällä suullisella menee läpijuoksuksi ja pelkällä käsimerkillä himmailee muutaman askeleen eteenpäin. Takapalkka ei tässä käy, koska ennakoi liikaa sitten, eikä lähde kunnon vauhtiin.

Projekti "paikallaolo varmaksi" jatkuu edelleen. Paikkista otetaan ihan kaikkialla, eri pituisia jaksoja erilaisissa häiriöissä. Hyvin se pysyy, mutta en kuitenkaan luota lähellekään 100% paikkikseen vielä, joten sulkeiset sillä saralla jatkuu hamaan tulevaisuuteen asti ;)

Jade fiilistelee silmät kiinni

Vireen ylläpitämiseksi mietitään erilaisia palkkaustapoja. Koutsi-Pamu onkin kehitellyt meille uuden palkkausmetodin, jota päästään kokeilemaan keskiviikkona :)

Agitreenit on tältä viikolta peruttu, joten otamme pienimuotoiset agiliitelyt keskiviikon tokojen jälkeen. Pujottelua, puomia ja hyppyjä otetaan ainakin. Ehkä se A-estekin, Neran mieliksi :D Pujottelua ollaan otettu myös möksällä ja se sujuu jo suht sulavasti. Jadeen verrattuna meillä on Neran kanssa kuitenkin olematon vauhti ja desibelitkin ihan nollissa ;) Jadesta kun keppejä ei voi suorittaa kiljumatta. Mutta Jaden puolustukseksi on pakko sanoa, että se suorittaa kepit itsenäisesti ja tosiaan erittäin vauhdikkaasti. Se on taas itselleni positiivinen kannuste, kun olen kepit yhdelle koiralle saanut opetettua noinkin hyvin, niin kyllä me Nerankin kanssa vielä saadaan ne hyvin hanskaan.

Kaunis Nera

Koira-aiheista hieman sivuraiteille: latasin toiselle koneelle kokeiluversion Photoshop Elementsistä ja nyt pystyy paremmin arvioimaan kumman kuvankäsittelyohjelman laittaisin. Photarilla tuli värkkäiltyä uusia bannereita blogia varten. Pääsee taas vähän muokkailemaan blogin ulkoasua rajatuilla taidoillani tietokonejutskissa :D


PS. En tiedä mitä Blogger sekoilee, kun välttämättä haluaa korostaa osan tekstistä värillisellä pohjalla :/ Menköön tällaisena tällä kertaa sitten, kun en jaksa alkaa etsiä syitä moiseen bugitteluun juuri nyt. 
MUOKS. - Sainkin apua ongelmaan, kiitos! :)

Here comes the sun...

Pääsiäisen aika vietettiin kaukana kapungin rapakoista ja kurakeleistä, yöpakkasten kovettamilla keväthangilla auringonpaisteesta nauttien. Tavaallan nyt on ihanin aika keväästä ja tavallaan ei - kaupungissa tiet alkaa olla sulia ja joka lenkin jälkeen saa mennä tassupesulle, kun pelkkä pyyhkiminen ei tunnu riittävän. Maalla taas on vielä tukevasti lunta jokapaikassa ja siellä kevät näyttääkin kauniimmalta :)

Kotiutuminen uuteen paikkaan on alkanut. Nera on sopeutunut kivasti, mutta Jadella näyttää kestävän hetki tottua uusiin kuvioihin. Se on sen verran vahtiviettisempikin kuin pikkusiskonsa, että naapurista kantautuvat kolahdukset ym. noteerataan murahtelulla. Ulos lähdettäessäkin Jade tuntuu olevan vielä "lähdössä kotiin", sen verran innokkaana se on uudesta asunnosta lähtemässä aina ;) Mutta kyllähän se tästä pikkuhiljaa tottuu ajatukseen, että nyt ollaan kotona. On se tottunut ennenkin.

Molempien kanssa ollaan tottisteltu. Nerpun kanssa lähinnä kaukoja, piilopaikallaoloa ja jääviä (istuminen on jo aika näpsäkkä), Jaden kanssa höpötelty kaikenlaisia kuvioita. Eilen otin treeneihin molemmat koirat, kun en raaskinut jättää Jadea vielä yksin kotiin pitemmäksi aikaa. Hiukan arvellutti miten Jade malttaa odotella omaa vuoroaan, kun tokoilen Neran kanssa, mutta hienostihan se oli. Kaipa tuo rouvaikä alkaa näkyä jo hiukan ja Jade jaksaa pitää mölyt mahassaan vuoroaan odotellessa. Eilen se pääsikin tokoilemaan Paulan kanssa ja itse otin Jaden kanssa loppuun putkeen irtoamista ja muuta Jaden mielestä extrahauskaa puuhailua.

Neralla treenien alku sujui kivasti ja se oli hyvässä vireessä. Otin seuraamista käännöksineen ja Nerppu seurasi oikein hyvällä paikalla ja kontaktilla tehden melko napakat kääntymisetkin. Kaukotkin sujuivat mainiosti - se "vaikein" osuus, eli ensimmäinen maasta istuminenkin onnistui kaikilla toistoilla. Sitten otin hyppyä, ja hyppytreenikin sujui hyvin. Paikallaolot piilossa ja näkyvillä olivat erinomaiset, Nera oli oikein rauhallinen kovasta häiriöstä huolimatta.

Sitten vire vähän lässähti ja esim. noudot olivat melko ponnettommia, vaikka teknisesti ihan ok suorituksia. Otettiin myös ohjattua noutoa, joka oli tällä kertaa Nerpusta silkkaa hepreaa ja noutokapulakin oli vähän äklö siinä liikkeessä.

Lopputreeni menikin siinä, että yritin etsiä sitä kadonnutta vauhtia ja intoa, mutta jokatapauksessa treenien loppuosa oli meidän osalta... tai pikemmin juuri sen vireen osalta... epäonnistunut. Ei niistä treeneistä kuitenkaan huono maku suuhun jäänyt. Pitää vain suunnitella ensikerran treenit etukäteen ja muistaa ottaa ne tauot siihen suunnitelmaan, pitää treenit lyhyinä ja innostavina ja asenne kohdallaan :) Sekä koiralla, että ohjaajalla.

Ja otsikkoon viitaten, keväinen loppukevennys by G. Harrison :)

Revontulia ja kennelyskää

Otsikossa olikin tiivistettynä hiihtolomaviikon sisältö. Vietimme suurimman osan viikosta maalla ja ihan suksiakin pääsin kokeilemaan Iijoen jäälle. Ennen pohjoisempaan päin suuntaamista kävimme perjantaina hallilla tokoilemassa Neran kanssa ja Nerppu oli oma iloinen ja sypäkkä itsensä - ei tietoakaan valeraskauskoomailuista ja kaikki tokottelut sujuivat hienosti. Treenasimme ruutua, piilopaikallaoloa, kaukoja käskytettynä ja jääviä. 

Sisko ja sen sisko (no ainakin puolikas)

Lauantaina vierailimme Sussun, Pekan ja Tilli-belgin luona Muhoksella, siitäkin kuvia tekstin lomassa. Ihana uusi koti Tillillä perheineen :)

Nera löytää AINA lelut :)

Sitten tuohon ikävämpään uutiseen: kennelyskää on ollut todella paljon liikkeellä ja Nerakin siihen sitten sairastui. Tornion näyttelystä on moni tuttu koira yskän saanut, mutta ihan treeniryhmässämmekin on suurin osa koirista sen sairastanut nyt alkukeväästä. Neralla yskä alkoi maanantaina ja limaakin se oksenteli. Jade on ollut oireeton toistaiseksi ja toivottavasti pysyykin niin. Pahimmat päivät Neralla olivat maanantai ja tiistai, mutta jo keskiviikkona se vaikutti ihan terveeltä. Koko ajan Nerppu on ollut pirteä ja iloinen, joten kuumetta ei ole ollut, eikä ilmeisestikään muutenkaan pahana tuo kennelyskä.

Vaikka yskä vaikuttaa jo parantuneen, niin tämähän tietää meille vaihteeksi treenitaukoa. Nera saa vielä ainakin ensi viikon tyytyä tavallisiin remmilenkkeihin, eikä pääse leikkimään muiden kanssa tai vapaana juoksentelemaan. Jälkitauteja emme halua, emmekä muita tartuttaa. Harmi tietenkin joutua taas treenitauolle, kun vastahan taukoilimme juoksun takia, mutta pääasia on tietysti, että Nera saa toipua rauhassa. 

Tilli susihukkanen

Jade tahtoo leikkiä!

Neralla on omaa hauskaa... 

Revontulia on tullut bongailtua useampanakin iltana, mutta huikeaa väriloistoa ei meilläpäin nähty. Siksi en edes yrittänyt valokuvata näkemääni, vaan tallensin ne vain muistini lokeroihin ;) Upeimmat revontulet näin muutama vuosi sitten Norjan näyttelyreissulla, taisimme olla jo Suomen puolella taukoilemassa ja koko taivas leiskui vihreänä ja punaisena. Harmi, ettei silloin jaksanut aamuyöstä kameraa lähteä hakemaan. Mutta kyllä ne revontulet vielä kamerankin tähtäimeen osuvat.

Jadesta on pakko mainita, että se oli äärimmäisen huolestunut minusta, kun kävimme hiihtelemässä. Mikälie epäusko sillä oli etenemiseeni, kun sen oli pakko hipsutella koko ajan vieressä ja katsoa pysynkö pystyssä ja jaksanko kotiin asti ;) Ehkä sen paimennusvietti iski taas, kun emännän meno ei näyttänyt varmastikaan kovin vakuuttavalta. Mutta vaikka tekniikassa on hiomista ja suksissakin ehkä liikaa luistoa, niin olipa se hiihtäminen mukavaa. Polvi ei oikein tykännyt siitä, mutta ehkä sekin siinä vertyy, kunhan pääsen useamman kerran suksille tälle keväälle. 

Treenirintamalla siis hiljaiseloa toistaiseksi. Nerpun kanssa treenailemme kotosalla pieniä motivoivia treenejä ja hiotaan tekniikoita, mutta mitään sen kummempaa ei nyt ymmärrettävästä syystä ole luvassa. Itse menen huomenna tokokokeeseen talkoilemaan - mukava kerrankin päästä seuraamaan muiden suorituksia ilman, että pitäisi jännittää omaa suoritusta koko ajan :) 

What a day for a daydream...

Eilen illalla meidät houkuteltiin extempore-tokoiluihin mukaan - no ei siinä ehkä hirveästi tarvinnut kädestä vääntää, että suostuin ;)

Nerppu saikin olla ensimmäinen treenattava. Suunnitelmissa oli mm. noutoa, ruutua, hyppyä ja luoksetulon stoppeja, ja tuosta jälkimmäisestä aloitettiin Pamu-koutsin opastuksella. Nyt harjoitellaan vain sitä nopeaa seisahtumista sotkematta siihen luoksetuloa ollenkaan (tai hyvin harvoin sotketaan ne ;). Nerppu teki tosi näpsäköitä stoppeja, joten tällä tekniikalla jatketaan.

En tiedä johtuuko pari viikkoa sitten loppuneista juoksuista vai mistä, mutta Nera on ollut hieman vaisu pari päivää. Kotona se on lähinnä vain nukkunut, eikä ole lenkilläkään innostunut spurttailemaan. Eilisissä treeneissä Nera oli melko kuutamolla lupaavan alun jälkeen :D Erinomaisesti se suoriutui kaukoista ja piilopaikallaolosta, mutta noudot olivat tahmeita ja ruutu oli kuin toiselta planeetalta Nerpun mielestä. Pitää nyt treenata hiukan aktiivisemmin ruutua ja vaihdella sitä tyyliä. Ruutu löytyi helposti normimatkan päästä, mutta kun otettiin kauempaa (mikä sekään ei tavallisesti ole ollut ylivoimaisen vaikeaa), niin Neralle tuli selkeä oikosulku. Se mm. jäi seisomaan ennen ruutua ja kerran se juoksi pussiinkin, mikä on tietenkin ihan loogista, kun käskynä on "ruutu" :P

Hypyssä nyt otetaan paljon hypyn takaa luoksetuloa ja istumista erikseen. Jospa näillä keinoin saadaan sitä etäisyyttä koiraan ja esteeseen, niin että takaisinhyppääminen ei vaadi suurta akrobatiaa.

Loppuun otin piilopaikallaolon (lähdin hallista) reilut kolme minuuttia ja Nera oli ihan skarppina. Kävin palkkaamassa pari kertaa ja paikallaolon jälkeen Nera sai syödä loppupalkan. Eli jotain hyvääkin meidän koomatokoiluissa oli ;) Kaukotkin tosiaan onnistuivat hyvin.

Tällainen on nyt sitten hankittava - täytettävä motskari. Nera kuitenkin toimii parhaiten ruokapalkalla - ja nälissään, joten tällä voisi helposti palkata esim. hypyssä ja luoksetulon stopeissa.

Pakollinen tokopostaus

Tämän viikon tokoilut hoidettiin Paulan ja Hirmujen seurassa KAS:sin vanhalla hallilla. Pakkastakaan ei ollut seitsemää astetta enemmän, joten ihan hyvin tarkeni tokoilla. Ja mikä parasta, saatiin koko halli omaan käyttöön :)

Nerppu oli oivassa vireessä heti treenien alkuun. Otettiin kontaktia ja seuraamispätkiä, nopeita maahanmenoja ja istumisia perusasennossa. Ensimmäisenä liikkeenä oli nouto, joissa painotus oli tiiviissä luovutusasennossa. Vauhtia löytyi ja ensimmäinen nouto olikin oikein erinomainen kokonaisuus. Toisessa heitin kapulan liian kauas ja vinoon ja Nera ehti löytää ennen kapulaa nenäliinan ja joltain unohtuneen kosketusalustan :P Kolmas nouto meni sitten taas enemmän oppikirjan mukaan :)

Noudon jälkeen otin paikallaolon BH-tyyliin. Nera pysyi paikallaan ok, mutta haisteli maata (katselin sitä peilin kautta). Huomautus maan haistelusta ja muutama palkkaus skarppina pysymisestä.

Sitten otettiin hyppyä. Palkaksi ajattelin palloa (jotta Nera irtoaisi kauemmas esteestä), joka normiolosuhteissa on oikein kiva palkka ja lelu Neralle, mutta hiekkaisena se olikin melkoinen ällötys. Eli ei toiminut :D Pakko vain palata namialustan käyttöön ja häivyttää se taas sitten pois. Ihan esteen takaa kun voi olla hankala hypätä tyylipuhtaasti takaisin.

Hypyn jälkeen luoksetuloa. Tuli hieman oikealle vinoon, joten palkkaus ensi kerralla vasemmalta tai taakse. Muutama läpijuoksu ja sitten stoppi, jossa valui ainakin kaksi belginmittaa eteenpäin. Takapalkalla himmailee ja ennakoi, joten pitää nyt kehitellä jonkinlainen namisysteemi, joka lentää tarpeeksi kauas ja on tarpeeksi iso, että sen huomaa.

Kaukoissa jätti taas nousematta eka käskyllä, joten tein kaukoja ihan lyhyeltä välimatkalta ja tehdään niitä näin nyt jonkin aikaa, että ne jää takaraivoon.

Sitten otin paikallaan seisomista ja liikkeestä seisomisen takapalkalla. Niissä ei valittamista. Seuraavalla kerralla otetaan sitten sitä maahanmenoa vaihteeksi.

Kyllä Jade on meillä kukkulan kuningas ;)

Sen jälkeen piilopaikallaolo yhdessä Poppasen kanssa ja minäkin uskaltauduin hallista ulos. Nera pysyi paikallaan, oli aluksi hiukan levottoman oloinen (ikkunasta tiirailimme), mutta kävin palkkaamassa välillä. Tällaista treeniä lisää meille, niin eiköhän se siitä :)

Loppuun leikimme hiukan ja otettiin pari kertaa putki ja puomi.

Treenit jatkuvat sitten ensi viikolla. Toki kotiläksyjäkin tehdään :) Ilmottauduin KAS:sin maaliskuiseen tokokokeeseen talkoohommiin. Neraa en kokeeseen ilmoittanut, koska se ei ole valmis (kuten yllä olevasta tekstistä voinee päätellä) - me jatketaan vielä treenaamista...!

Mustaa valkoisella

Ollaan palattu treenivahvuuteen, eikä tehty todellakaan mitään pehmeää laskua tokoilun pariin, vaan treenattiin kertarysäyksellä reilut puolitoista tuntia :D Aika-laatu-suhde oli kuitenkin ihan kohdillaan. Pidin muutaman tauon välillä ja Neran into riitti loppuun asti. Toki tuli tehtyä loputtomasti toistoja ja treenattua kaikkea muutakin kuin mitä treenisuunnitelmassa luki, mutta eipä tuo koira treenaamisesta rikki mennyt.

Ehdittiin hetki tokoilla omassa ryhmässä ja sitten VOI-EVL-ryhmän kanssa loput ajasta. AVO:ssa katsottiin vähän kaukoja, joissa on tullut vähän ongelmaa ensimmäisen istumisen kanssa - nousee useimmiten vasta toisella käskyllä. Luultavasti sekoittaa paikallaoloon, joten pitää kehitellä jokin ennakoiva merkki vielä tähän. Jätän koiran käskyllä "odota", kun paikallaolossa käsky on "paikka", mutta ilmeisesti tämä ei riitä vihjeeksi. Jatkossa pitää ottaa liike uudelleen, jos ei nouse ensimmäisestä käskystä, eikä vain palkata siitä, että nousee toisella käskyllä. Istumiset jättää muutenkin hieman vajaaksi, joten palkkaus ylhäältä.

Sitten otettiin noutoa, joka oli tosi hieno kaikilta muilta osin paitsi luovutuksen paikan suhteen. Jäi liian kauas. Kapulan saa kurottelematta, mutta haluan luovutusasennon olevan tiivis ja suoraan edessä. Tätä pitää nyt treenata erikseen. Seuraavalla kerralla annan Neran kantaa kapulaa ja liikun itsekin taaksepäin, palkka tulee ihan läheltä. Muuten olin tosi tyytyväinen noutoihin, koska pikkuelukassa oli vauhtia mennessä ja palatessa ja ote kapulasta oli varma, tiukka ja rauhallinen.

Seuraamisessa muuten hieno vire, mutta astuin perusasennossa Neran hännälle talvikengissäni, eikä Nerppu hirveästi arvostanut sitä. Ekassa pätkässä se hieman jätätti sitten ja piti hienoista välimatkaa minuun. Ensi kerralla pitääkin muistaa ottaa sisäkengät tuonne uuteen halliin. Talvilenkkarit ovat tosi kömpelön oloiset jalassa, niin ei ihme, jos tulee tallottua koiraa. No Nera kuitenkin toipui järkytyksestä nopeasti ja teki paljon pätevämpiä seuraamispätkiä sitten. Palkkasin perusasennoista (nopeat) ja täyskäännöksistä (jätti hieman leveäksi) ja kontaktista. Ihan kelpoa kamaa, mutta liekö uusi halli ja ahtaus vaikuttaneet sen verran, ettei ollut kyllä parhainta mahdollista tekemistä.

Paikallaoloja otin istuen ja maaten varmaan kuusi kertaa. Kaikki sujuivat ihan hyvin. Vaihtelin matkaa ja kiersin koiran, olin selin siihen päin jne. Kävin myös piilossa, mutta piilopaikkis jäi lyhyeksi, koska kahden metrin päästä meistä toinen koirakko treenasi ruutua niin, että Nera makoili ruudun vieressä. Koin, että siinä oli vähän liiaksikin häiriötä piilopaikallaoloon, vaikka hyvin Nera pysyi paikoillaan.

VOI-EVL treenasi ohjatun noudon alkeita ja ruutua. Ohjattuun saatiinkin hyvä idea namikupeilla treenamisesta. Jonkin verranhan tätä liikettä ollaan jo aloiteltu, mutta tällä namikuppitreenillä saan varmasti helposti liikkeen idean selväksi Nerpulle.

Ruudussa hahmoteltiin vain ruutua kokonaisuudessaan, ilman kosketusalustaa. Tätäkin treeniä on hyvä ottaa välillä, koska Nera toisinaan tarjoaa ruutumerkkien kosketustakin "ruutuna". Hyvähän koiran olisi ymmärtää mikä se ruutu oikeastaan onkaan, eikä ainoastaan vauhdilla ruutuun syöksymistä ja siellä seisomista (mikä meillä sujuu jo ihan hyvin, kosketusalustan kanssa).

Tämän älykkäämpää ilmettä ei VOI olla ;)

Lisäksi treenailtiin luoksetuloa, läpijuoksuina ja stoppeja kiertämisen kautta. Hienot stopit teki, mutta minulla on edelleen käytössä molemmat sanallinen käsky ja käsimerkki. Toista pitäisi alkaa häivyttää pois, mutta oon vähän kahden vaiheilla kumpi se sitten olisi.

Unohdin takuulla jotain, mutta tässäpä harkat suurinpiirtein. Ensiviikolla uusiksi :) Ja yritetään pysyä suunnitelmassa.

Ja jos jollekin jäi tuo otsikko avautumatta, niin se viittaa tietenkin mv-kuviin, jotka tätä postausta "piristää" :D

Vuosi startataan tokoillen

Pikainen tokotreenipäivitys tähän väliin :) Sunnuntaina käytiin tokoilemassa PB:n vuorolla OKK:n hallilla. Ohjelmassa oli mm. ruututreeniä ja kaukokäskyjä. Ei ehkä oltu ihan parhaimmassa mahdollisessa iskussa kumpikaan, mutta ihan ok treeniäkin saatiin aikaiseksi ja lopuksi Nera pääsi leikkimään patukalla niin minun kuin Paulankin kanssa, joten uskoakseni sille jäi kiva fiilis sunnuntain treeneistä. Ongelmana oli tilan vähyys - en tykkää tehdä irtoavaa treeniä, mikäli minulle vieras koirakko suurin piirtein kyhnää kyljessä kiinni. Eipä Nera ole koskaan lähtenyt toisen koiran luokse kesken treenin, mutta haluan silti edes vähän tilaa. Lisäksi tuntui, että Nera ei kuullut kaikkia käskyjä hyvin, koska OKK:n hallilla kaikuu omituisesti. Ruutuilut silti onnistuivat kivasti, samoin paikallaolot.

Eilen oltiinkin sitten kotihallissa ja meininki oli eri :) Tehtiin noutoja, hyppyä, kaukoja, jääviä ja seuraamista, väliin otettiin ihan kontaktia, nopeita maahanmenoja ja sivulletuloja. Nerppu oli tosi hyvässä vireessä heti alusta alkaen ja sain vireen pidettyä korkealla koko treenin ajan. Tosi tyytyväinen olen Nerpun noutoihin, joissa meillä oli ohjatun noudon kapula - vauhdikkaat kapulalle lähdöt ja nopeat palautukset, istui hyvin eteen (ehkä hieman liian kauas), ja mikä parasta, piti kapulaa loistavasti :))) Jankkaaminen tässä liikkeessä on tuottanut tulosta. Lisäksi tuo ohjatun noudon kapula oli varmaankin mukavampi hakea hiekkapohjalta, koska maavaraa on normikapulaa enemmän. Mietinkin, jos tokokokeeseen ottaisi tuon ohjatun kapulan...

Noudossa pitää nyt keskittyä siihen, että saan kapulan nakattua tarpeeksi kauas, jotta Nera saa kunnon vauhdin päälle, ja palautuksissa asentoa hiotaan niin, että Nera tulee lähemmäs istumaan. Ei paikka nytkään ole paha, kapulan saa kurottelematta suusta, mutta olisihan se liike paremman näköinen tiiviin luovutusasennon kanssa.

Seuraamisissakin puikkonokka oli oikein hyvässä iskussa. Teki kaikki käännökset hyvin ja piti hyvin kontaktin, perusasennotkin olivat nopeat ja täsmälliset.

Hypyssä irtoaa jo hieman kauemmas esteestä hypättyään, mutta tässä meillä on vielä tekemistä. Kun nyt saisi aikaiseksi ostaa arsenaalin tennispalloja, niin voisi kokeilla miten namipallo auttaisi. Takaisinpäinhän on vaikea hypätä, jos istua napottaa kirsu kiinni esteessä :D

Kaukot olivat ihan jees, mutta hitaammat kuin mitä kotona tehdessä (tämä on kai niitä "kyllä me kotona osataan"-liikkeitä).

Jäävissä tehtiin pari hyvää liikkeestä seisomista ja yksi hyvä (= nopea) liikkeestä maahanmeno. Näitä ei olekaan jankattu pitkään aikaan, joten otamme lenkkiprojektiksi jäävät (ts. kävelylenkkien yhteydessä otamme jääviä).

Paikallaolossa en uskalla vieläkään lähteä hallista ulos asti, mutta kuikuilin piilossa kuitenkin. Tätä rakennetaan hitaasti, jotta ei tulisi epävarmuutta liikkeeseen missään vaiheessa. Ihan ok paikallaolo ja hyvin kesti häiriötä.


Jaden kanssa on käyty treenipäivinä lenkkeilemässä lähisuolla, joka alkaa jo melkein olla jäässä. Laatuaikaa viettämässä meidän kanssa on The Tennispallo, Jaden ikisuosikki :D Jade muuten aloittikin juoksunsa nyt 9.1. ja kovasti odottelen Nerankin aloittavan tähän perään oman juoksunsa - sitten jäämmekin treenitauolle yhteisharkoista...

Sunnuntaina suuntaamme Kajaaniin, joten päivityksiä luvassa, kunhan sieltä kotiudumme :)

Tunnaripainajainen ennen Joulua

No ok, ehkä otsikko on hiukan liian dramaattinen ;) Eilisissä treeneissä tunnari meni säheltämiseksi, mutta muuten oli hyvät treenit ja Nerpulla virtaa kuin pienessä pitäjässä, vaikka talsittiinkin hallille 45 minuuttia kiertoteitä pitkin. Lunta on (toistaiseksi) tosiaan sen verran, että kuntopolulle ei ole enää asiaa ilman suksia ja koiran kanssa, joten joudumme hiihtokauden ajan kiertämään hallille kauempaa. Itse olin aika hyytynyt auraamattomilla teillä tallustamisesta, mutta Neran innokkuus oli onneksi tarttuvaa sorttia ja saatiin vireen kannalta tosi mainiot treenit alle.

Minulla oli treenisuunnitelmakin (hyvä minä!), mutta ei ehditty toteuttaa siitä puoliakaan tällä kertaa, mikä oli ehkä ihan hyväkin asia. Välillä on kiva keskittyä vain yhteen kahteen liikkeeseen, eikä junnata samojen asioiden parissa joka kerta. Nerppu siis säästyi mm. kapulasulkeisilta. Sen sijaan treenattiin tunnaria ja ruutua, paikallaoloa ja kaukoja.

Paikallaolossa olisi voinut kokeilla hallista poistumista, mutta taidan jättää sen hieman myöhemmäksi (ja ehkä ensimmäiset sellaiset treenit tehdään ilman häiriötä). Menin sen sijaan A-esteen taakse kyyhöttämään ja tarkkailin Nerppua välillä. Nera makoili skarppina, eikä tainnut kylmyyskään vaivata tällä kertaa. Kun yksi rivin koirista nousi seisomaan ja ohjaajat palasivat, jäin vielä hetkeksi selin päin Nerppuun. Kouluttaja-Jenna kävi häiriköimässä Neraa kyykistyen koiran taakse. Hienosti Nerppu malttoi olla paikallaan vähän erikoisemmassakin häiriössä.

Lumipyllähtämisen mestari Nerppu

Sitten tunnaritreeniin. Neran kanssa ollaan harjoiteltu "oman" etsimistä jo pitkään. Nyt olen ottanut oman kapulan lisäksi vieraan kapulan, jotta tunnarin idea alkaisi vahvistua. Tämä on toiminut hienosti, Nerppu on käyttänyt nenää ja tuonut lähes poikkeuksetta oman kapulan takaisin. Eilisissäkin treeneissä alku vaikutti niin lupaavalta, että vaikeutimme treeniä lisää (ottamalla mukaan paljon vieraita kapuloita) ja siinä vaiheessa Nera päätti lopettaa nenän käytön kokonaan. Kapula kuin kapula kelpasi :P Tästäpä aloitammekin seuraavaksi tunnarisulkeiset. Olen ehkä tehnyt liian helppoa treeniä ja jatkossa vaikeutamme treeniä pikkuisen, pitäen tietenkin OMAN vielä hieman erillään vieraista kapuloista. Eiköhän tunnarikin tästä ala taas pelittää :) Nerassa on se hieno juttu, että se hoksaa todella nopeasti mitä pitää tehdä ja virheet on melko helppo korjata.

Ruudussa tämä uusien asioiden omaksuminen näkyi hyvin. Olen vasta opettanut Neran jäämään ruutuun, aikaisemmin se on käynyt ruudussa kosketusalustalla ja hakenut palkan minulta. Nyt se juoksee ruutuun, koskettaa jalalla alustaa ja kääntyy minua kohti seisomaan. Mahtavan näpäköitä stoppeja ruudussa. Hyvä Nerppuli...! Treenataan nyt ruutuun seisomaan jäämistä tovi ennen kuin jatketaan liikkeessä eteenpäin.

Hei kuuraparta :)

Kaukoissa pidin palkan kädessä ja sillä sainkin vauhdikkaat vaihdot liikkeeisiin. En kylläkään tiedä kannataako palkkaaminen heittämällä, koska silloinhan koira monesti irtoaa paikaltaan, jos nami ei lennä suoraan suuhun tai jalkojen eteen. Tosin oikea toimintakin on merkattu naksuttamalla ennen palkkausta.Katsotaan miten liike etenee tästä ja miten palkkausta pitää muuttaa/jos pitää.

Ihan loppuun otin kolme hyppyä vain niin, että koira hyppää ja minä juoksen esteen taakse palkkaamaan. Kokeillaan nyt auttaisiko tämä irtoamisessa kauemmas :)

Kotiin päästiin Paulan kyydillä, joten saatiin tällainen pehmeä lasku hiihtokauden kiertolenkkeilyyn :DD

PS. Pakko lisätä tähän, että kuvat ovat viime talvelta, tuo kuurapartakuva on vieläkin vanhempi :) Lunta on kyllä parisenkymmentä senttiä maassa ja koko ajan sataa jotain lumentapaista lisää, mutta valoa ei ole ollut tarpeeksi kuvaamista ajatellen - siksi treeniraporttia piristämässä on vanhoja, hyvin lumisia kuvia :D