Treenitaukoa ja treeniä

Tottiksen suhteen en ole juuri treenannut Neran kanssa yhtään mitään. Juoksun takia se ei ole parhaimmassa iskussa ja ehkä tauko tottiksesta tekee hyvääkin.

Sen sijaan ollaan oltu vähän ahkerampia maastossa :) Esineruututreenissä olen tehnyt suunnitelman mukaan pitkää ja kapeaa ruutua, missä esine on ollut joka kerta siellä ruudun takalinjalla. Harjoitellaan ruutuun irtoamista ja vahvistetaan ajatusta, että esine löytyy sieltä takaa. Nerppu on hoksannut idean jo hyvin, mikä ei ollutkaan yllätys minulle - kyllähän se nopeasti omaksuu uudet asiat, kunhan ne oikein sille opettaa.

Esine löytyi!

Jälki ajettiin viime maanantaina. Tein melkein täysmittaisen alokasluokan jäljen Neralle todella vaihtelevaan ja hankalaan maastoon, missä olin nyrjäyttää nilkkani jyrkkää rinnettä alas kompuroidessani. Jälki vanheni puolisen tuntia. Ihan täysin tyytyväinen en jäljen ajamiseen ollut, mutta osittain siinä oli omaakin syytäni. Hyviäkin juttuja oli, kuten se että kuudesta kepistä viisi löydettiin. Se yksi keppi jäi metsään, kun Nera ajoi piikistä ohi ja kiersi sitten aika kaukaa takaisin jäljellä - keppi oli jossain siinä lähellä.

Eli plussaa:
- Nera nosti jäljen janalta erinomaisesti
- kepit löytyi 5/6, vaikka vauhtia oli vähän liikaakin
- hankala maasto: ryteiköt, ojat ja leveän tien ylitys sujuivat ongelmitta
- ajoi tiukan ensimmäisen kulman todella tarkasti

Miinusta:
- hirveä vauhti ja pieni hosumisen meininki, mikä on hyvin epätyypillistä Neralle. Se pääsi vauhdin makuun heti janalta jäljen nostettuaan, kun liina jäi kiinni ryteikköön ja päästin liinan irti - Nera paahtoi jo menemään kaukana ennen kuin sain liinan päästä taas kiinni.
- hukkasi jäljen piikillä ja kiersi pitkän mutkan kautta takaisin jäljellä. Taas sitä hosumisen meininkiä.

Olisi pitänyt puuttua siihen kaahottamiseen heti, koska kiireen maku jäi koko jäljen ajamiseen. Se vain oli yllätys minulle, koska Nera on yleensä hyvin rauhallinen ja tarkka jäljestäjä ja nyt oli menossa sata lasissa koko ajan. Loppujäljestä roikuin liinassa vähän tiukemmin, niin vauhtikin tasaantui. Silti, aika pitkälle ohjaajan moka. Ensi kerralla mennään taas vähän rauhallisemmin ja tarkemmin, emme ota tavaksi tätä koheltamista :P

Jade loukkasi etutassunsa, kun oltiin vierailemassa Susannan & Tilli-belgin luona. Molemmista anturoista irtosi riekaleet, kun Jade ja Tilli juoksivat sepelikivitiellä edestakaisin. Jade olikin sitten useamman päivän saikulla, kun se ontui molempia etujalkojaan. Siksi tämän postauksen kuva ovat Nerasta, joka lähti minulle malliksi kivipadolle loikkimaan ja poseeraamaan :)

Molempien juoksut alkavat olla loppusuoralla. Katsotaan josko jo ensi viikolla päästäisiin mukaan ohjattuihin agitreeneihin.

Esineitä etsimässä, part deux

Eilen tein juuri sellaisen esineruututreenin, mitä nyt kaivataankin. Ongelma on, että koira ei irtoa ruudun loppupäähän, kun on tottunut löytämään ensimmäisen esineen ruudun keskivaiheilta. Ratkaisu ongelmaan on, että teen pitkiä kapeita ruutuja ja laitetaan nyt aluksi esine jokakerta sinne ruudun takaosaan.

Vein ensimmäisen esineen näöllä ja hetsasin esineellä. Ruutu oli noin 40m pitkä ja 10m leveä. Hyvin irtosi hakemaan esineen ja teki hyvän nopean piston. Toinen esine vietiin niin, että Nera näki sen, että lähdin viemään esinettä, mutta ei nähnyt mihin se vietiin. Irtosi taas hyvin ruudun päähän asti, mutta ei malttanut etsiä, vaan juoksi takaisin. Uusi lähetys ja sama toistui - tällä kertaa tosin oli jo yritystäkin, mutta ei ehkä tarpeeksi malttia, vaan pääpaino oli enemmänkin vauhdissa. Kolmas lähetys ja nyt jäi etsimään hetkeksi ruudun puoliväliin, mutta pian siitä siirtyi sitten ruudun takaosaan ja löysi esineen - hurjalla vauhdilla mamman luokse palkkaa syömään ja ylitsevuotavia kehuja kuuntelemaan. Hieno juttu, että Nera teki hommia loppuun asti, vaikka esine ei löytynytkään helpolla :)

Tytöt kirmailevat omalla niityllä

Seuraava ruututreeni tulee olemaan saman kaavan mukaan.

Tänään meillä olisi ollut agitreenit, mutta Nera tekee juoksua kovasti ja keskittyy lähinnä itsensä putsaamiseen, eli se ei ole oikein treenivireessä. Katsotaan aloittaako juoksun nyt vai teeskenteleekö vain. Neran juoksuvälihan on ollut n. 1½-vuotta ja viime juoksu oli tammikuussa. Jade aloittaa juoksun ihan parin päivän sisään, se juoksi joulukuun lopulla. Jaden "kesäjuoksun" aikaan Nera on monesti tehnyt juoksua, mutta ei ole kuitenkaan varsinaisesti juossut, joten saa nähdä onko tuo juoksuväli muuttumassa nyt vai ei. Ainakin hormonit täällä hyrrää kovasti molemmilla akoilla.

Lempikukkani Unikko

Hikinen iltapäivä

Tänään oli oikeastaan tasotesti jäljen ja esineruudun suhteen. Lähdimme Saaran kanssa jälkimetsään tarkoituksena tehdä Neralle jälki ja esineruutua molemmille koirille.

Esineruudussa tökki ja pahasti. En ole tehnyt tarpeeksi syvää ruutua, koska kumpikaan koirista ei irronnut ruudun takaosaan ja jäivät pyörimään etualalle. Nera tosin alkuun kruisaili kauempanakin, mutta ei se aktiivisesti etsinyt esineitä, kunhan juosta posotti vain menemään. Ja kun ei sattunut esine osumaan juoksuradalle, niin koko idea hävisi pikkubelgin päästä. Näöllä haki sitten yhden esineen. 

Opettavaista. Nyt tiedän tasan tarkkaan millainen meidän seuraava esineruututreeni on :) Tehdään pitkä ja kapea ruutu, ja harjoitellaan nyt aluksi sitä ruudun päähän irtoamista niin, että se esine löytyy joka kerta sieltä. 

Kyllä sievästi sanottuna harmitti, että koira, jonka kuvittelin hoksanneen ruudun idean hyvinkin, oli ihan pihalla. Mutta luultavasti Neraa hämäsi tosiaan se, että ensimmäinen esine ei löytynytkään ruudun alkupäästä, jonka jälkeen se ei tajunnut ollenkaan tekevänsä esineruutua. Positiivista tässä oli tietysti se, että nyt ainakin tiedän millä mallilla ruutu oikeasti on ja millaista treeniä meidän pitää tehdä. Uskon Neran hoksaavan nopeasti tuon, että kauas irtoaminen kannattaa esineruudussa.

Ruudussa tuli jo kuuma ja Nera oli aika sippi juoksenneltuaan rundia ruudussa. Jälki oli sillä aikaa vanhentunut sen tunnin ajan ja pituutta jäljellä oli alokasluokan verran. Jäljellä oli kuusi keppiä ja maasto oli vaihtelevaa kanervikkoa ja soista metsikköä. Suopursut tuoksuivat todella voimakkaasti.

Oli jännä lähteä pitkästä aikaa vieraan ihmisen jälkeä ajamaan. 95% ajasta ajamme minun jälkiä. Janalla Nera otti takajäljen, mutta en kyllä antanutkaan sille tarpeeksi löysiä ja aikaa ratkaista suuntaa. Minusta näytti, että se ottaa takajäljen, joten lähdin sinne päin itsekin. Uusi lähetys.

Nera jäljesti hyvin. Maavainulla ja vauhdikkaasti, mutta häseltämättä. Hyvin Nerppumaista toimintaa. Eka keppi löytyi hienosti. Kulmat ajoi tarkasti. Yhden kepin se jätti metsään, mutta merkkasi kyllä kepin paikan. Ei vain malttanut sitten kunnolla etsiä, enkä itsekään löytänyt keppiä. Nera ei ilmeisesti siinä kohdassa ollut ihan jäljen päällä, koska sai vainun kepistä, mutta ei sitten alkanut etsimään muutamaa pyörähdystä lukuunottamatta.

Polkujen ylitykset sujuivat hyvin, samoin pienemmät ojat ylitettiin nopeasti. Isommalla ojalla Nera jäi juomaan ja se joi pitkään, minkä jälkeen se nousi toiselle puolella oksentamaan. Sitten se alkoi syödä oksennustaan (aikaisemmin saanut ruokapalkkaa nostamistaan kepeistä). Siinä meillä meni pitempi tovi. Lopulta jouduin hätistelemään Neran pois ruokatauoltaan ja etsimään jälkeä uudelleen, koska arvelin, että oksennusepisodi oli saanut meidät poikkeamaan jäljeltä.

Hetken aikaa Nera pyöri ojan reunoja ja vaikutti sitten löytäneen takaisin jäljelle. Minä epäilin kyllä, että ollaanko enää ollenkaan jäljellä, mutta onneksi aika pian löytyikin taas keppi, mikä sai minutkin uskomaan koiran kykyihin. Loppujälki sujui ongelmitta, Nera meni tasaista vauhtia eteenpäin ja poimi loput kepit talteen. Jäljestää se osaa. Eikä vieraan ihmisen jälki/kepit sitä hetkauttanut suuntaan tai toiseen.

Aikaa meillä meni n. 15 minuuttia, eli pitkästä oksu-ruokatauosta huolimatta oltaisiin oltu ajoissa takaisin. Jäljellä nyt treenataan lisää janaa ja ehkä tuollaisia vetisempiä ojiakin pitää löytää enemmän jäljelle. 

Mutta, vaikka kaikki ei mennytkään niinku Strömsössä, niin erinomaisen hyvää treeniä meille ja tiedänpä tosiaan mitä pitää treenata lisää ja miten. 

Torstaina treenataan lisää, ainakin esineruutua. Katsotaan saanko myös manipuloitua jäljentallaajan itselleni :D 

Esineruutua ja noutoa + vähän agiakin

Viime viikko vietettiin Yli-Iissä ja kaiken muun mukavan kesäisen puuhastelun lisäksi tuli treenattuakin. Toko SM-kokeen jälkeen tuli pikkuinen hyydähtäminen, mutta eihän sitä malta olla kokonaan treenaamatta sittenkään.

Mäkäräisparven kera käytiin tekemässä esineruutua metsässä. Pakko olla tyytyväinen Neran työskentelyyn ruudussa. Aikaa en ottanut, mutta haki kaksi esinettä varmasti kahden minuutin sisään. Nopeat pistot, hyvät luovutukset ja se vauhti ja tarkkuus ruudussa. Hieno Nerppuli! Jadekin malttoi jättää kunniakierrokset tällä kertaa väliin ja teki sekin kaksi nopeaa, hyvää pistoa. Ensi kerralla pitääkin päästää Jade ruutuun ensimmäisenä, katsotaan mitä Nera on siitä mieltä.

Tottiksessa ollaan treenattu paikallaoloa, kaikkia AVO-liikkeitä sikinsokin sekaisin ja etenkin noutoa, mihin ollaan saatu hurja vauhti aikaiseksi. Kaukot on olleet tosi hyvät, jäävät samoin. Luoksetulon stopissa on vielä hiomista. Pysähtyy kyllä kuin seinään, kun saa suullisen ja käsimerkin, mutta pelkällä suullisella menee läpijuoksuksi ja pelkällä käsimerkillä himmailee muutaman askeleen eteenpäin. Takapalkka ei tässä käy, koska ennakoi liikaa sitten, eikä lähde kunnon vauhtiin.

Projekti "paikallaolo varmaksi" jatkuu edelleen. Paikkista otetaan ihan kaikkialla, eri pituisia jaksoja erilaisissa häiriöissä. Hyvin se pysyy, mutta en kuitenkaan luota lähellekään 100% paikkikseen vielä, joten sulkeiset sillä saralla jatkuu hamaan tulevaisuuteen asti ;)

Jade fiilistelee silmät kiinni

Vireen ylläpitämiseksi mietitään erilaisia palkkaustapoja. Koutsi-Pamu onkin kehitellyt meille uuden palkkausmetodin, jota päästään kokeilemaan keskiviikkona :)

Agitreenit on tältä viikolta peruttu, joten otamme pienimuotoiset agiliitelyt keskiviikon tokojen jälkeen. Pujottelua, puomia ja hyppyjä otetaan ainakin. Ehkä se A-estekin, Neran mieliksi :D Pujottelua ollaan otettu myös möksällä ja se sujuu jo suht sulavasti. Jadeen verrattuna meillä on Neran kanssa kuitenkin olematon vauhti ja desibelitkin ihan nollissa ;) Jadesta kun keppejä ei voi suorittaa kiljumatta. Mutta Jaden puolustukseksi on pakko sanoa, että se suorittaa kepit itsenäisesti ja tosiaan erittäin vauhdikkaasti. Se on taas itselleni positiivinen kannuste, kun olen kepit yhdelle koiralle saanut opetettua noinkin hyvin, niin kyllä me Nerankin kanssa vielä saadaan ne hyvin hanskaan.

Kaunis Nera

Koira-aiheista hieman sivuraiteille: latasin toiselle koneelle kokeiluversion Photoshop Elementsistä ja nyt pystyy paremmin arvioimaan kumman kuvankäsittelyohjelman laittaisin. Photarilla tuli värkkäiltyä uusia bannereita blogia varten. Pääsee taas vähän muokkailemaan blogin ulkoasua rajatuilla taidoillani tietokonejutskissa :D


PS. En tiedä mitä Blogger sekoilee, kun välttämättä haluaa korostaa osan tekstistä värillisellä pohjalla :/ Menköön tällaisena tällä kertaa sitten, kun en jaksa alkaa etsiä syitä moiseen bugitteluun juuri nyt. 
MUOKS. - Sainkin apua ongelmaan, kiitos! :)

Esineitä etsimässä

Tänään käytiin ottamassa esineruututreeniä ensimmäistä kertaa tälle vuodelle. Viime vuonnahan lumet sulivat paljon nopeammin ja maastoon päästiin kuukautta aiemmin. Nyt täällä on metsissä jo sen verran kuivaa, että sinne pääsee helposti treenailemaan.

Tarkoituksena oli, että tänään otetaan esineruutua ja huomenna/ylihuomenna ajetaan kauden ekat jäljet. Tein vähän normaalia pienemmän ruudun kuivaan kangasmetsään. Nera sai aloittaa ja sille vein ruutuun kaksi esinettä, toisen melkolailla keskelle ruutua ja toisen vasempaan laitaan.

Hyvin Neralla oli muistissa mitä esineruudussa tehdään. Se haki alle minuutissa molemmat esineet. Vauhtia siis riitti ja nokka pelasi :D

Jade keräsi vähän kierroksia odotellessaan omaa vuoroaan, mutta hienosti Jadekin löysi ensimmäisen esineen. Toisen sen kävi välittömästi merkkaamassa, mutta päätti sitten vähän rundata ruutua läpi, josko jotain parempaa löytyisi. Piti lähettää se uudelleen toinen esine hakemaan. Ei vain akka meinannut uskoa, etteikö ruudussa olisi ollut vielä jotain todella jännää. Kyllä se sitten sen toisenkin esineen toi sieltä, mutta melko tyypillistä Jadea se ruutukaahailu taas oli :D Pääasia, että Jadella oli hauskaa.

Huomenna sitten käyn polkemassa jäljet valmiiksi, niistä raporttia myöhemmin :)

Pikku-Neepu leikkii

Tottista (etenkin noutoa ja paikkallamakuuta) treenataan illalla. Paikkista pyrin nyt vahvistamaan vähän joka käänteessä. Uusia kokeita on kuitenkin tulossa, enkä haluaisi kokeiden kosahtavan epäonnistuneeseen paikallaoloon. 

Suo siellä, etevä täällä

Maalaiset ovat palanneet kaupunkiin :) Olipas meillä mukava viikko keskellä korpeä keskenämme. Ohjelmaan kuului treenailua, pitkiä lenkkejä metsässä, pihasaunan lämmittelyä ja muuta mukavaa. Ilmojen puolesta olimme vähän syksyisissä tunnelmissa, mutta eipä ne säät meidän tekemisiä mitenkään rajoittaneet.

Tehtiin sitten mm. maastotreeniä :) Tiistaina käytiin esineruutuilemassa erittäin onnistuneesti: Neralle viisi esinettä ja viisi nopeaa pistoa, kaikki esineet löytyivät ja palautettiin vauhdikkaasti. Veikkaanpa, että pelkän noudon treenaaminen on vaikuttanut tähänkin - edistystä on tapahtunut salaa ;) Jadelle kolme esinettä ja hyvin pelitti Jadellakin ruutu, tosin kolmannella esineellä sen oli pakko tehdä vähän pitempi rundi ruudussa ihan vain tarkistaakseen, ettei missään ole lisää esineitä.

Torstaina tein jäljet tytöille. Neran kanssa päädyimme suolle jäljestämään, mutta hyvin ne kepit löytyivät vähän haastavammastakin maastosta. Neran jäljellä pituutta noin 400m ja keppejä neljä, yksi tien ylitys, yksi terävä kulma, janalähtö.

Tien ylitys tuli vähän hankalasti liian pian janan jälkeen, mutta sekunnin sitä vain ihmeteltiin ja luotisuoraan mentiin jälkeä pitkin eteenpäin. Neran keppien palautus on niin liikkistä, kun se näyttää olevan joka kerta aidosti ilahtunut löytämistään kepeistä - tottakai, sittenhän saa lihapullia!

Jadelle samanpituinen jälki, kolme keppiä. Marjastajat olivat juuri siinä meidän jälkien päällä, mutta hyvin pysyi Jade omalla jäljellään ja kepit löytyivät.

Tottista (ja vähän agiakin) otettiin joka ilta. Hirmutyytyväinen olin Neran seuraamiseen, noutoon, paikallaoloon ja luoksetuloon. Hyppy on vielä osissa, ja jäävät tarvitsevat vahvistusta. Muuten oikein kivaa tekemistä. Ja mikä kivointa, hirveän innostunutta tekemistä.

Kong Wubba tositoimissa - Jaden kanssa

Dina metsälenkillä

Nera vaanii Jadea ;)

Metsälampi, jossa Nera kävi uimassa...

Huomenna päästään tokoilemaan häiriössä, siitä sitten treeniraporttia myöhemmin :)

Pallohullun treenipäiväkirjaa, osa mones...

Juhannus oli ja meni, hieman sateisena, ja nyt alkuviikko ollaankin taas "nautittu" helteistä. 27 astetta näyttää mittari, juuri ja juuri tarkenemme siis...! :)

Helteestä huolimatta ollaan treenailtu, niin tottista kuin maastoakin, ja onpa ollut kiva huomata miten Nerppu on taas edistynyt. Esineruudussa tosin meinasi tuskanhiki nousta pintaan, kun tyttö kyllä löysi kaikki kolme esinettä ihan muutaman minuutin sisään, mutta ei aikonut tuoda niistä yhtäkään takaisin ;) Hetken ruudussa himmailtuaan hoksasi, että palkan saa siitä, kun ottaa esineen suuhun ja kiikuttaa sen ohjaajalle. Jade löysi ja toi kaikki kolme esinettä varmaan 3-4 minuutin sisään. Se, että olen onnistunut opettamaan Jadelle esineruudun, antaa vähän toivoa siitä, että Nerppukin sen oppii ;) Jadellekaan ei esineruutu ollut kaikista helpoin nakki aluksi.

 Eilen ja tänään käytiin tokoilemassa. Nera oli loistovireessä eilen illalla ja teki innostuneena hommia, ehkä ohjaajakin oli palkkauksen kanssa kartalla kerrankin. Seuraamisia teki oikein hienoja pätkiä, jäävät olivat tosi kivat, luoksetulot nopeat ja ennenkaikkea paikallaolo hyvin rauhallinen ja varma suht. kovasta häiriöstä huolimatta. Mainiota menoa Nerpulta! Tänään aamulla treeneihin pääsi Jadekin mukaan, kun luvassa oli uintireissu tokoilujen päätteeksi. Jade otettiin tokoilemaan ensin ja helteestä (sekä juoksusta) huolimatta työskenteli ihan innostuneesti. Parhainta Jadea se ei kyllä ollut, helle on aina rankkaa paksuturkkiselle mustalle. Mutta kivaa oli ja se on pääasia. Nerpun aamutreenit menivät ihan ok, etenkin paikallaolo, jossa saatiinkin kunnon häiriötä luontoäidiltä: ensi perhonen liiteli Neran pään vieressä edestakaisin varmaan minuutin ajan ja sitten lopuksi jänis lähti juoksemaan pusikoista Neran takaa - ja Nera pysyi maassa hienosti :)

Muutama kuvakin on tullut räpsittyä - kuvia jälkeenpäin selaillessa iskee aina kaipaus Nikkorin putkea kohtaan... Sillä oli NIIN helppo saada hyviä kuvia. Ainakin näin jälkeenpäin ajateltuna ;)

Muutama vieraileva stara piristämään blogia:

Taiga Doo's Don Juan

Dina nauttii kesäpäivästä

Tara poseeraa :)

Tinka (oik.) ja tyttönsä Ronja

Jabu (Black Master's Lusty-Baila)

Kuvat kannattaa klikkailla isommaksi, jotta ne näkyvät hyvin... :)

Ruutua, ruutua

Esineruutuharkatkin päästiin aloittamaan pääsiäisviikonloppuna ja sekin homma pelitti ihan kivasti. Ylläri oli se, että Jade teki todella hyvää työtä ruudussa, kokonaan ilman ylimääräisiä kaahailuja. Kuten jo viime kesänä totesin, Jaden motivaatioon ruudussa on kummasti vaikuttanut se, että se joutuu ensin katselemaan, kun pikkusisko sählää ruudussa ;)

Ruudun kävin polkemassa kahdesti. Ekalla kerralla molemmat koirat tekivät nopeita pistoja ja esineet löytyivät helposti. Toisella kerralla Neralla kesti ensimmäisen esineen kanssa pitempään ja juoksi se selvästi esineen ohikin - ei vain malttanut nostaa. Toinen esine oli Neralle sitten helppo, vaikka olikin vaikeammassa paikassa (hieman piilossa mättään takana). Jade teki TAAS huippupistot.

Alla muutama kuva ruututreeneistä - kiitos kuvaajalle! :)

Jade odottaa palkkaa

Nera lähdössä ruutuun

"Kato mitä löyty...!"

Jade tarkkaavaisena

Kyllä se makkarakin motivoi ;)

Nerppu löysi hanskan...!

Jade palauttaa vauhdilla lelua

Tosi mukava pääsiäisloma on nyt takanapäin. Ensi viikolla suunnitelmissa on tokoilua ja BH-treeniä, ja viikonloppuna suunnataan taas jälkimetsään :) Alla vielä pari kuvaa Iijoesta, joka on pääsemässä jäistään. Kosken pauhu on niin keväinen ääni, sitä kuuntelee mielellään...!

Treeniraporttia

Parina viime viikkona ollaan tokoiltu ihan ahkerasti ja saatu häiriötreeniäkin Neralle :)

Nerpun kanssa on treenailtu seuraamista, luoksetuloa, jäävät (istu, maahan, seiso), kaukokäskyjä, ruudun alkeita, vähän noutoa, sekä häiriössä paikallaoloa istuen ja maaten. Todella tyytyväinen olen jääviin, jotka sujuvat kaikki jo hienosti, sekä luoksetuloon, jossa on mukavasti vauhtia ja innokkuutta. Seuraaminen on ollut tähän asti oikein hyvää, mutta tänään jostain syystä edisti jonkin verran ja missasi pari perusasentoa... Tämän illan harkoissa Nerppu olikin vähän kuutamolla aluksi, vaikka pian tokenikin norminerpuksi :) Paikallaoloissa on ollut jonkin verran sitä ongelmaa, että nousee istumaan, jos häiriöt kiinnostavat liikaa: viime treeneissä pysyi maassa sen kaksi minuuttia toisten koirakoiden kanssa, tänään nousi istumaan molemmissa paikallaoloissa, koska oli muut treenikaverit tekivät juuri jotain todella kiinnostavia liikkeitä (ruutua, noutoa). Loppuun sain hyvät paikallaolot, pidin ne aika lyhyinä, jotta onnistumiset saatiin varmasti.

Nerppu tekee juoksua pitkään ja hartaasti, eikä se ole ollut nyt ihan oma itsensä. Hajut kiinnostavat valtavasti ja muutenkin se on vähän hajamielisen oloinen hömelö ;) Tekemisestä se kyllä innostuu ja palkat kelpaavat, mutta se ihan paras vire kyllä loistaa poissaolollaan välillä. Nyt keskitytäänkin liikkeiden viilaamiseen ja uusien hauskojen liikkeiden opetteluun, suuret kuviot jätetään toistaiseksi hautumaan. Niitä sitten enempi taas, kun juoksut ovat ohi.

Jaden tekemisissä taas potkua riittää :) Lemppariliikkeet ovatkin vauhdikkaat ruutu, nouto ja luoksetulo (seiso, maahan-pysäytyksillä). Kaukotkin (istu-maa-seiso) pelittää hienosti ja seuraamisissa Jade on skarpannut, vaikka kontakti toisinaan tipahteleekin.

Maastossa ollaan treenattu jälkeä ja esineruutua. Neralla jälki on ensi kevättä ajatellen erinomaisella mallilla - pitkää jälkeä ollaan tehty, jäljet vanhentuneet ½-1½h, erilaisia maastoja ja kelejä aurinkoisesta kaatosateeseen ja kepit nousevat hienosti. Vielä tälle syksylle ajetaan parit jäljet ennen lumien tuloa ja ensi kevään projektiksi jääkin sitten janan opettelu ja tottiksen pk-esteet. Esineruutukin sujuu hyvin, Nerpun nokka toimii kyllä...! :) Myös Jaden jäljet ovat menneet hyvin, vauhtia ja intoa on ehkä vähän turhankin paljon, mutta kepit kyllä löytyy. Esineruudussa Jaden motivaatiota auttaa kummasti se, että joutuu odottamaan vuoroaan ja Nera pääsee hommiin ekana ;)

Treenailujen lisäksi ollaan retkeilty ja bongailtu joutsenia, jotka ovat liikekannalla. Oijärvellä nähtiin noin 10 joutsenen parvi, joka lensi aivan päämme ylitse - olihan se hieno näky. Ruska-aika alkaa olla takanapäin, joten nyt sitten pitää alkaa odottaa ensilunta...! :D Jade, lumipallohullu, tulee olemaan mielissään siitä :)

Loppuun pari syksyistä kuvaa Oijärveltä vierailevien tähtien kera.

Dina tahtoo eväät...! :D

 Loppukuusta edessä on sitten syysloma (JEEEE!) ja Neran terveystarkki. Niitä odotellessa :)