Tavoitteena täysi 10

Lainasin kirjastosta kyseisen teoksen tottelevaisuuskoulutuksesta. Kirjassa painotetaan positiivista vahvistamista ja sheippausta, ja käydään läpi toko-liikkeiden opetustapoja. Tokohan on ollut meillä vähän paitsiolla viime aikoina, mutta kunhan kevät etenee pitemmälle, niin varmasti paneudutaan taas tokoilemiseenkin. Kirjasta sain jo tosi hyviä ideoita muutamaan liikkeeseen. Pitänee kirjoitella ylös jonkinlainen treenisuunnitelma näiden uusien vinkkien pohjalta.

Sitten agilityn pariin... Käytiin hallilla treenaamassa ja sattuipa niin harvinaisesti, että hallilla ei ollut minkäänlaista rataa valmiina. Sen verran laiska kun olen, niin tykkään vain muokkailla muiden tekemiä ratoja oman maun mukaisiksi, mutta nyt jouduin tekemään koko radan itse...! ;) Tein sitten juuri sellaisen radan, missä saatiin noita ohjatuissa harjoiteltuja kuvioita treenata, mutta saatiin päästellä täysiäkin pitemmillä suorilla.

Oikein mainiot treenit saatiin aikaiseksi. Takaakierrot onnistuivat hyvin, kun lukittiin este hyvissä ajoin, enkä itse ajautunut liian lähelle takaa kierrettävää estettä. Nera irtoaa hyvin, niin pitää vaan luottaa siihen, että se osaa hakea esteen itsekin. Putken pimeään päähän lähettäminen aiheutti Nerpussa hassun ääniefektin, kun se murisi tiukissa kaarroksissa :D Nerahan on siis täysin äänetön yleensä radalla (uusi kouluttajakin ihmetteli äänetöntä belgiä), mutta toisinaan luja vauhti yhdistettynä tosi tiukkoihin käännöksiin saa aikaan Nerpussa mutisemista/purinaa ja siten minussa hihittelyä. Hyvin Nera haki pimeätkin päät.

Muutaman valssin sain tungettua radalle ja sitten sain ihailla miten hienosti Nera irtosi kaukaa putkelle, siitä hypylle, A-esteelle (hyvät juoksukontaktit) ja siitä putkeen. Vauhtia oli niin hirveästi, että jos jossain kisoissa tulisi vastaava yhdistelmä vastaan, jäisin auttamatta jälkeen.

Loppuun treenattiin rengas-hyppy-yhdistelmää. Renkaassa Nera edelleen saattaa juosta väliraudoista, joten se este tarvitsee edelleen vahvistusta yksittäisenäkin esteenä.

Ensi viikon omatoimitreeneissä harjoitellaan takaakiertoa, keppikulmia, keinua ja rengasta. JOS siis Neran juoksu ei vieläkään ala...

Jade lähtee tänään "mummulaan" hoitoon viikonlopuksi ja me Nerpun kanssa lähdemme sitten maakuntamatkailemaan vähän. Kerron matkasta lisää, kunhan olemme kotiutuneet :)

Tekniikkaa

Nonnih, ensimmäiset ohjatut tälle vuodelle lusittu ja olihan se melko erilaista meininkiä kuin edellisen koutsin kanssa. Kovin teknistä ja pikkutarkkaa vääntämistä, mikä on sekin ihan paikallaan meille - minä kun tahtoisin vaan päästellä täysillä menemään ;)

Tehtiin 2.luokan rata, jossa oli mm. takaakiertämistä, putken pimeään päähän lähetys, takaaleikkauksia, persjättöjä ja ah niin monen monta valssia joka käänteessä. Tällaiselle ei-niin-tekniselle ohjaajalle melko haastava rata ja paljon uuttakin. Tuota putken pimeään päähän lähettämistä en ole tainnut harjoitella kertaakaan ja takaakiertämistäkin luvattoman vähän.

Hyviä ja asiallisia neuvoja ja vinkkejä saatiin kyllä. Niillä eväillä mennään treenaamaan joko torstaina tai perjantaina vähän lisää. Nera oppii ja hoksaa nopeasti uudet jutut, kunhan saan ohjaamisen kohdalleen ja muistan tosiaan pitää rintamasuunnan aina menosuuntaan.

Treenipäivitystä siis luvassa vielä loppuviikosta :)

Nilkka oli sen verran hyvin paketissa, että kesti epätasaisella alustalla juoksemista ihan hyvin. Pitää käydä apteekissa katsomassa josko ostaisi ihan kunnon nilkkatuen tuohon oikuttelevaan jalkaan, saisi treenata sitten hyvillä mielin jatkossakin.

PS. Onnistuin näköjään keksimään viidennen T-kirjaimella alkavan postauksen tammikuulle, vaikka se ei ollut tarkoitukseni :D Liekö pakko jatkaa tätä trendiä... hmm.

Takaisin sorvin ääreen

Nilkkani ei edelleenkään ole ihan kondiksessa, mutta kyllä se kesti pikkutreenit tänään :) Hieman kipeytyi jälkikäteen, mutta sidotaan ja teipataan koipi huomenna taas tukevammin, niin kyllä se siitä...

Nerppu oli selkeästi odottanut treeneihin pääsyä: intoa ja vauhtia riitti ja tosi pätevänä pikkubelgi suorittikin rataa, joka hallilla oli valmiina. Itse olin hiukan ruosteessa, ohjaus ei ollut aina ihan kohdillaan, mutta eiköhän se groove löydy sieltä taas, kun päästään vanhaan viikko-ohjelmaan takaisin.

Hienosti Nera otti kaikki kontaktit, keinu oli tosi hyvä ja kepeille irtosi hyvin. Meillä oli hirmuhauskaa ja huomenna onkin sitten vuoden ekat ohjatut treenit. Mielenkiintoista päästä uuden koutsin koulittavaksi, vaikka olen vähän sitä mieltä, että vanhassa vara parempi. Mutta uusilta ihmisiltä voi aina oppia jotain uutta. Toivotaan siis uusia näkökulmia ja oivalluksia treeneihin :-)

Kisaamaan vaan!

Kauden vikat ohjatut agitreenit ovat takanapäin. Ehkä. Ensi viikolla saattaa olla treenit, jos löytyy jostain kouluttajalle tuuraaja. Mutta näin saman kouluttajan vetämänä ne ovat nyt ohi ja kesästä asti ollaankin saman koutsin koulittavina oltu. Kehitys on ollut ihan mahtavaa. Sekä minulla, että koiralla, vaikka minulla on kyllä vielä runsaasti opeteltavaa ohjauskuvioissa ja ylipäätänsä se tuntuman saamisessa - se tulee sitten ajan kanssa. Nerppu sen sijaan on ihan huippu...! Ja silloin saa hehkuttaa, kun on jotain hehkutettavaa ;-)

Nera on kyllä niin syttynyt lajiin, ja silti sen nuppi ei kuumene ihan belgimäisiin mittoihin, vaikka vauhtia ja intoa piisaa. Se irtoaa hyvin, lukee minua hyvin, lukitsee esteet hyvin. Keinua opetellaan vielä erikseen ja keppikulmia ym. tekniikkaa, mutta kokonaisuudessaan näyttää kyllä hyvältä. Myös kouluttaja oli sitä mieltä, että kehitys on ollut huima ja vika kommentti olikin, että kisaamaan vaan :-)

Kisaaminen jää kuitenkin kesään/syksyyn, mikäli pentusuunnitelmat toteutuvat suunnitelmien mukaan (peukut pystyyn!). Siihen asti harjoitellaan ahkerasti, se mikä pystytään ja ehditään. Kurssipaikan jokatapauksessa hain keväälle: saa nähdä kuinka paljon siellä sitten päästään käymään.

Hyvä me :-)

Hyppely on hauskaa, terkuin Nerppu

Ennen juoksun alkua käydään vielä hallilla treenaamassa, vaikka ohjatut nyt tauolle jäisikin. Ideoita treenejä varten on hirveästi ja jossain välissä ne kaikki pitäisi toteuttaa :-D Lainasin Vilanderin Pertin kirjan "Agility alkeista huipulle" ja siinä on monta hyvää harjoitusta, joita pitää kokeilla. Varauksessa on Salme Mujusen "Agilityradat" ekaluokkalaisille. Niiden testaaminen jäänee ensi vuoteen :-)

Rillit huurussa

Pikkupakkasissa on hyvätkin puolensa, vaikka aurinko pysytteleekin pilvien takana piilossa - ainakin päästään treenaamaan :-) Kävimme Nerpun kanssa ottamassa hallilla pikaliitelyt, vähän tuunasin hallilla jo valmiina ollutta rataa ja saatiin aikaiseksi mukavia irtoamisharjoituksia ja valssitreeniä.

Erikseen harjoiteltiin maxi-rengasta ja keinua, joka sujui tosi hyvin.

Yritin piirtää radan paintilla, mutta siitä ei tullut yhtään mitään, joten luovutin suosiolla :-P Rata oli kuitenkin ihan mukavan hankala ja Nerppu ohjautui hyvin. Valssikin alkaa sujua jo kohtuullisen luontevasti minulta. Kohta ongelmana onkin se, että tungen valssia joka väliin ;-)

Huomenna ohjatut treenit ja ne ovatkin vuoden toiseksi viimeiset meille. Ja viimeiset, jos Nerppu päättää aloittaa juoksunsa hyvissä ajoin...

Ai niin, ja otsikkoon viitaten: pitäisi tosissaan alkaa miettiä piilareiden laittamista. Helpottaisi tätä koiraharrastusta, kun näkisikin jotain :-D

Pakkanen paukkuu

Joulukalenterin sekaan vähän koirakuulumisia. Harkoissa ei olla tosiaan käyty, kun pakkasta on ollut reilusti yli pakkasrajan. Ensi viikolle on luvattu lauhempaa säätä, joten sitten Hurttaa hurtalle päälle ja kohti hallia :-) Toivon mukaan kauden viimeiset ohjatut pidetään ja voidaan sitten jäädä joulutauolle hyvillä mielin.

Saapi nähdä tuleeko tauosta pitempikin - Nera nimittäin tekee juoksua kovasti ja naapurin pojat ovat Neran hyvät tuoksut jo haistaneet. Yksi aamu kaupungissa saatiin aamulenkille seuraa malamuuttipojasta, joka oli NIIN rakastunut meidän Nerppuliin. Nera ei niinkään innostunut kaverin lähentelyistä. Täällä maalla taas viime yönä oli pihalle portin raosta vääntäytynyt parin kilometrin päässä asuva labradori-uros, joka oli myllertänyt ja merkkailut pihassa oikein antaumuksella. Tuttu tyyppi ja odotettu näky tyttöjen juoksujen aikaan. Saa olla tarkkana näiden sulhojen kanssa sitten, kun juoksu todella alkaa.

Saisi Nerppu minun puolestani tehdäkin juoksun nyt joulutauolla, niin päästään treenien pariin mahdollisimman aikaisin kevätkauden alkuun. Juoksuhousut jalassa meidän hallilla kuulemma saa treenata, mutta en tiedä miten se käytännössä onnistuisi - todennäköisesti taukoilemme sitten reilusti vaan.

Ensi vuoden tavoitteiksi otamme Neran kanssa virallisen startin agilityssa ja korkkaamme myös AVO-luokan tokossa. Katsotaan miten pentusuunnitelmat toteutuvat, se luonnollisestikin vaikuttaa aika pitkälle kaikkiin muihin suunnitelmiin :-) Olen kyllä näistä tulevista pennuista innoissani, toivon mukaan molempien vanhempien hyvät luonteet periytyvät ja saadaan kivoja belgilapsia maailmaan. Raportoin luonnollisesti tänne blogiinkin juoksun alkamisesta ja astutuksesta sitten, kun on niiden aika. Mistäpä minä tänne en raportoisi...? ;-)

Jade syväjäässä

Jadelle kuuluu hyvää. Hieman kylmänarkuutta olen siinä huomannut, onkohan tullut iän myötä vähän mukavuudenhaluisemmaksi...? Tosin se on nyt täysin nollaturkissakin, joten liekö mikään ihme, että paleltaa. Pakkasia on ollut nyt noin viikon verran reilusti, 20° celsiuksessa pyöritty. Tuntuu se vain niin pirun kylmältä pitkän lauhan syksyn jälkeen, mutta kuten monesti blogissakin olen todennut, niin sata kertaa mieluummin vaikka paukkupakkaset kuin syksyn kurakelit...! Eli ei valiteta, vaikka nenä jäätyykin :-D

Ai niin, loppuun toive Joulupukille: minun pitäisi ehdottomasti saada tällainen menopeli. Jos ei ihan vetohommiin aleta vielä, niin ainakin pysyisin hyvin koirien perässä metsäteillä :-)

2on2off vai juoksukontaktit, kas siinä pulma...

Oltiin treeneissä. Harjoiteltiin mm. kepeille irtoamista ja Nerppu sai koutsilta kehuja edistymisestä pujottelussa. Itsekin opin taas uutta kepeille ohjaamisessa - kun lähetin kauempaa kepeille, niin Nera kyllä tajusi idean, mutta lähti jokakerta pujottelemaan väärältä puolelta. Piti sitten ohjata koira oikealle puolelle ja ottaa se haltuun - itse olen opettanut kepeille irtoamista tyylillä "ammutaan tykinkuula pimeyteen" ja Nerppu joko on mennyt oikein tai ei ole mennyt :-D

Sitten tuohon otsikon kysymykseen. Harjoittelimme erikseen kontaktiesteitä ja tuli puheeksi nuo meidän juoksukontaktit ja pitäisikö kuitenkin opettaa 2on2off-tekniikalla. Tähän mennessä ollaan menty juoksukontakteilla ja Nera ottaa kontaktit 95%:sesti. Vauhdin koko ajan lisääntyessä voin hyvin kuvitella, että esim. A:n kontaktit voivat olla haasteelliset jatkossa. Mutta kun en osaa oikein päättää, että alkaisinko opettamaan 2on2off-tekniikkaa nyt vai vasta sitten, kun meidän juoksukontaktit kusee totaalisesti ;-) Pardon my french. Siinä onkin mietittävää...

Seuraavat liitelyt jäävät ensi viikkoon. Siihen asti annan itselleni aikaa miettiä tätä kontaktiasiaa ;-)

I believe I can fly

Nerpun kanssa suunnattiin aamupäivästä hallille agia treenaamaan. Tehtiin valssiharjoituksia, takaaleikkauksia ja irtoamista. Nyt olisi kiva, jos pystyisi piirtämään radan tähän, koska nämä pelkät kirjalliset selitykset tuskin avaavat treenien kulkua kovinkaan monelle. Paintilla en kuitenkaan viitsi alkaa mitään tuhertaa :-D

Nerppu oli liekeissä - niin liekeissä kuin meidän viilipytty voi olla ;-) Se jopa murahteli esteillä kääntyessään...! Sen kummemmaksi ääntely ei yltynyt, mutta nuo pienet mutinat huvittivat minua suuresti. Valssi onnistui hyvin, samoin takaaleikkaukset. Putkeen irtosi kaukaa ja loppuun otettiin ihan erikseen irtoamisharjoitus, jossa oli peräkkäin pitkällä suoralla kolme hyppyä ja lopussa puomi. Kontaktihullun kanssa ei varmaan tarvitsisi erikseen harjoitella niille irtoamista,  mutta  tässä treenissä se puomi houkutteli irtoamaan hypyillekin varsin lahjakkaasti. Ei siinä paljon katseltu, että mihin emäntä jää, kun lähtölupa oli annettu.

Palkkasin myös patukalla ja nyt Nera osaa jo odottaa palkan lentävän eteenpäin.

Lunta ja lumihepuleita odotellessa

Hyvät ja varsin vauhdikkaat treenit, suorastaan lennokkaat...! Seuraavan kerran agitreenit on keskiviikkona ja todennäköisesti käymme hallilla vielä perjantainakin "tukiopetuksessa" ;-)

Jollei Jouluna ole lunta...

Pikainen aksapäivitys :-) Kävimme hallilla ja sisällekin päästiin, vaikka lukko meinasi jälleen kerran temppuilla ja jättää meidät ulkopuolelle.

Meitä juuri ennen treenannut porukka oli tehnyt ihan mielenkiintoisen radan ja sain sillä tehtyä juuri ne treenit mitä halusinkin: valssia, takaaleikkausta, A:n kontaktia, keinua, rengasta. Rimat oli 60cm.

Nerppu oli vauhdikkaalla tuulella, mutta erittäin hienosti taas kuulolla ja ohjautui "ansapaikoistakin" hyvin sinne minne pitikin (ansapaikat = A:n alla oleva putki, hypyn takana oleva puomi). Palkkasin välillä patukalla ja nyt Nera osasi jo katsoa minne patukka lentää + minä osasin heittää tarpeeksi kauas :-P

Keinua otettiin niin, että laskin toisen pään alas ja annoin vähän paukahtaa. Itse paukahdus ei häiritse Neraa, vaan se yllättävä alasmeno. Onneksi Nera ei ole mikään yliherkkä tapaus, vaan rohkeasti lähtee uudelleen kokeilemaan keinua ja saatiinkin monta onnistunutta toistoa keinulla.

Valssitreenit sujuivat myös hyvin (minä osaan, jee!) ja takaaleikkaukset. Renkaan rautojen eteen oli laitettu esteet ja meillehän se passasi paremmin kuin hyvin - jollain muullakin ollut samaa ongelmaa ja nokkelasti keksitty ratkaisu auttoi meitäkin, kun ei ollut kuin se yksi tapa suorittaa rengas.

Seuraavat agit sitten maanantaina tai tiistaina. Sääkatsaus loppuun: edelleen sataa vettä ja on harmaata ja pimeää. Pitäiskö alkaa oikeasti miettiä muuttoa jonnekin Lappiin, missä voisi joskus talvikin tulla ajallaan? Pitkät syksyt eivät ole minun juttuni ja viime vuosina ne syksyt on aina vain pidentyneet ja pidentyneet. Jonkin ennustuksen mukaan lumet saataisiin maahan vasta helmikuussa, mutta siihen en sentään usko. Kunhan Jouluksi saataisiin lunta...!

Puhti pois - hetken aikaa

Tänään käytiin moikkaamassa Tilli-belgiä ja siskoani Muhoksella. Koirat leikkivät taas sitä samaa rallia kuin aina ennenkin, talon ympäri juostiin tuntitolkulla. Leikkivätköhän kenenkään muun koirat näin? :-D vai onko nää jotain erityistapauksia...? Kahdestaanki Jade ja Nera leikkivät takaa-ajoleikkejä, mutta enemmän painimatseja ja hammasteluja. Päätöntä ja loputonta rallia vedetään vain Tillin kanssa.

Hammastelua

Nerpulla oli alkuillasta myös agitreenit. Jo neljän aikaan on pimeää, joten heijastinliivi on enemmän kuin tarpeen. Ihmisten hyvissä ajoin laittamat jouluvalot eivät minua häiritse ollenkaan, mitä enemmän valoja sen parempi...!

Kouluttaja oli myöhässä ja ehdittiin olla hallilla 20min itseksemme. Teimme helppoa rataa ja irtoamisharjoituksia, sekä treenattiin keppikulmia ja pujottelua. Kouluttajan ehtiessä paikanpäälle alkoi vauhti hiipua niin minulla kuin Nerallakin. Se, että Nerppu meni tavallista hitaammin, antoi minulle aikaa tehdä hankalammat ohjauskuviot ajatuksen kanssa. Ei ne silti mitään hirveän sulavia olleet, mutta ainakin tiedän mitä treenataan perjantaina ;-)

Ostin Neralle lampaanvillaisen patukan, mihin voi laittaa nameja sisälle. Ajatuksena vahvistaa irtoamista, kun palkka tulee eteen, eikä suoraan minulta. Ehkä siinä on sitä ajatusta, mutta toteutus vaatii vielä rutkasti harjoittelua. Nera ei aina huomannut minne patukka lentää ja sittenkin toi patukan minulle avattavaksi. Lisäksi hiekkapohjaisessa hallissa patukka likaantui vähän, eikä Nerppu sellaista tykkää ottaa suuhunsa, yöks...! Mutta harjoitukset jatkuu, perjantaina :-)

Viedään Nerpulta loputkin karvat...!

Kuvat näyttävät taas aika hurjilta, mutta tuo on sitä leikkiä parhaimmillaan, eikä meillä ole tytöt koskaan ottaneet oikeasti yhteen. Pakko lisätä tällainen disclaimeri tähän, koska tiedän koirattomien (ja belgittömien) ihmisten kauhistelleen tätä meidän tyttöjen menoa ;-)

11 kysymystä

Laitetaanpas pitkästä aikaa tällainen haaste eteenpäin :-) 11 kysymystä ja niihin vastauksia, aiheena tietysti koirat.

Mukaan haastamme Kiian ja Tidin, Tolleri-nelikon ja Tuiskun. Lukisin kyllä mielelläni muidenkin blogeista vastauksia näihin kysymyksiin, joten haastan myös kaikki satunnaisetkin ohikulkijat vastailemaan...!

1. Miksi päädyit hankkimaan koiran sieltä mistä sen hankit?

Jaden pentueessa eniten kiinnosti hyväluonteinen emä ja koska kasvattaja asuu lähellä, pääsin tutustumaan belgianpaimenkoiriin jo ennen oman pennun kotiutumista.

Neran pentueessa taas halusin tietyn uroksen pennun. Kasvattaja myös tuntee hyvin linjansa ja Neran emän puoleisesta suvusta oli paljon tietoa saatavilla.

2. Millä perusteella valitsit koirasi, jos sinulla oli mahdollisuus valita?

Jade oli pentueen ainoa narttu, joten valinta oli helppo :-)

Neran valitsimme yhdessä kasvattajan ja Neran toisen omistajan kanssa pentueen kahdesta nartusta. Itse olisin kallistunut ehkä enemmän toiseen narttuun, mutta luotin kokeneempien harrastajien valintaan, eikä ole tarvinnut katua.

3. Paras puolesi kouluttajana? Huonoin puolesi? 

Palkkaan runsaasti enkä säästele kehuja ;-) Huonoin puoli on ehkä se, että välillä suhtaudun harrastamiseen ja kisaamiseen liian totisesti, enkä aina muista sitä, että pääasia on hauskanpito...!

4. Minkälaisia metodeja käytät koirasi kouluttamiseen?

Lähinnä positiivista vahvistamista, joissakin asioissa lieviä pakotteita. Naksuttimen kanssa opetellaan paljon uusia juttuja. Jade oppii mielestäni niin nopeasti ja helposti, että sille ei oikeastaan tarvitse kuin vähän vihjaista mitä pitäisi tehdä - Nerpulla se oivaltaminen kestää joskus kauemmin :-D

5. Oudoin kommentti koiraasi liittyen?

Jadesta: "Onko se musta husky?"
Nerasta "Onpa se epätyypillinen belgi, kun se on niin rauhallinen"

6. Miten koiraharrastuksesi sai alkunsa?

Kimmoke oman koiran hankkimisesta lähti siitä, kun perheeseeni tuli Dina-cockeri. Halusin koiran, jonka kanssa voisi jotain harrastaakin ja belgianpaimenkoira tuntui oivalta vaihtoehdolta.

7. Tunnetko löytäneesi oman rotusi ja miten siihen päädyit?

Olen löytänyt ainakin paimenkoirat...! :-D Kaikki muut koirat (anteeksi nyt vain) tuntuvat belgiin verrattuna armottoman hitailta niin liikkeiltään kuin ajatuksenjuoksultaankin. Tykkään paimenkoirissa siitä, että ne haluavat tehdä hommia omistajan kanssa ja ovat jonkinsortin persekärpäsiä :-D 

8. Onko rodussa huonoja puolia? 

Terveys ja luonne, monissa linjoissa. Liian usealla kasvattajalla tuntuu olevan pääasia jalostuksessa koiran ulkonäkö. Näyttelyissä kyllä ravataan, mutta luonnetestissä ei ehditä käymään? Sen vielä ymmärrän, että monella voi olla sellainen elämäntilanne, että koiran kanssa ei kertakaikkiaan EHDI harrastamaan (muuta kuin niitä näyttelyitä), mutta luonnetesti vie saman verran aikaa kuin näyttelykäyntikin. 

Terveydessä vikoina on epilepsiaa, kivesvikaa, selkävaivoja, herkkävatsaisuutta ja mitäs kaikkea muuta...? Hermorakenteen puutteetkin voisi listata terveyteen. Valitettavasti kaikkia ei voi (belgi)jalostuksessa välttää ja kaikki valitsevat ne omat riskinsä, tietoisesti tai ei.

9. Mitä koirasi tekee tällä hetkellä?

Molemmat nukkuvat. Jade sohvalla ja Nera omassa pedissään. 

10. Koiramaisia tulevaisuudensuunnitelmia/haaveita?

Odotan innolla ensimmäisiä agistartteja Nerpun kanssa. Haaveilen kolmannesta koirasta, mutta järki sanoo, että sen aika on vasta myöhemmin. Myös Neran tulevat pentusuunnitelmat ovat mielenkiintoinen lisä arkeen, mikäli toteutuvat :-)

11. Mikä on ollut paras hetkesi koiranomistajana?

Hmm... paras hetki on, kun koira painautuu kainaloon nukkumaan tai Jaden onnenulvahdukset aamuisin, kun emäntä nousee punkasta ylös ruoanlaittoon ;-) Sekä ne pienet arjen oivallukset!

Hurlumhei-fiiliksillä

Viime viikolla ei päästy ohjattuihin agitreeneihin, koska Neralla oli olkavarressa haava, joka täytyi näillä loska-kurakeleillä suojata siteellä. Side oli sen verran korkealla jalassa, että se hiersi kainaloa liikkeessä, joten sen takia oli sitten jätettävä treenitkin väliin. Haava oli reilu sentin pituinen, eikä mitään hajua mistä se oli tullut. Ilmeisesti osunut johonkin risukoissa rymytessään.

Tällä viikolla taas ohjattuja treenejä ei ole, mutta käytiin sitten eilen itseksemme hallilla. Mukana oli pikkusiskoni ja molemmat koirat pääsivät vähän pikkurataa tekemään. Neralle tein myös valssitreeniä ja irtoamista pussiin kaukaa (noin 5-7m päästä).

Jade on sen verran helposti nollasta sataan kiihtyvä, että agilityn katsominen ei ole mikään helppo pala sille - varsinkaan, kun emäntä huitoo radalla menemään väärän koiran kanssa. Jaden desibelit olivat aika kovat ja Nerpulle se oli pikkuisen liiankin kiihdyttävä elementti :-P Nera pysyi kyllä hanskassa ja radalla, mutta ei ollut niin hyvin kuulolla kuin normaalisti. Tai sitten se ei oikeasti kuullut ;-) Mutta tuollaiseen huutoon saa tottua, jos meinaa joskus kisatakin. Samanlaisia kiljukauloja löytyy radan vierestä useampikin kisoissa, eli otetaan Jade treeneihin mukaan toistekin ;-)

Sussun kanssa

Meininki olisi siis vähän sitä hurlumheitä. Mentiin lujaa, mutta rimat eivät lennelleet ja silloin, kun oli kuulolla, niin ohjautui nätisti vaikeammatkin kulmat. Edelleen sai ihastella sitä miten hienosti Nera on alkanut irtoamaan :-) Hieno tyttö.

Jadekin meni hyvin, mutta se on niin kamalan nopea, että turhautuu välittömästi, jos ohjaus on sekunnin sadasosan myöhässä. Sillä oli kuitenkin kivaa, joten se on pääasia :-)

Ensiviikolla päästään sitten Nerpun kanssa taas ohjattuihin treeneihin oppimaan uusia kimurantteja kieputuksia...! Sitä odotellessa treenataan vähän keppikulmia itseksemme.

Mun musta malinois

Aloitetaan ihan oikeilla uutisilla: kävimme tänään silmäpeilauksessa Nerpun kanssa. Edellisen kerran silmät peilattiin lokakuussa 2010, joten olihan tuo jo aikakin tarkistaa ne uusiksi. Peilaukseen lähti myös Nerpun sulhoksi kaavailtu miekkonen. Molempien silmät olivat terveet, joten nyt vain odotellaan milloin Neran juoksu alkaa...!

Sitten treenipäivitystä. Tänään ohjatuissa agiharkoissa treenattiin alkuun ympyrän muotoista rataa, jossa oli kuusi hyppyestettä suorilla ja kaarissa putket. Vautsi vau miten meidän likka irtoaa :-D Irtosi niin hyvin, että sen kanssa oli vähän ongelmia sitten hankalampien ohjauskuvioiden kanssa: Nera kun irtosi jo A-esteellekin, mikä ei kuulunut rataan ollenkaan.

Radalla oli myös haastava takaaleikkausharjoitus, mitä mennään kokeilemaan uusiksi ensiviikon alusta itseksemme. Tällä viikolla ei ehditä omatoimi-aksaamaan toista kertaa kaiken muun tekemisen ohella. Tuo kyseinen harjoitus kyllä polttelee mielessä, joten pitää katsoa, jos sitä kuitenkin JOSSAIN VAIHEESSA ehtisi hallille asti :-)

Lyhyestä virsi kaunis, päivittelemisiin...!

Niin ja koska ihan tuoreita kuvia ei ole tarjolla, niin täytynee avata tuota otsikkoa vielä varmuuden vuoksi ;-) Nerpusta on kuoritunut totaalikarvanlähdön myötä oikea pantteri, mun musta malinois!

Valittaisin, jos viitsisin...

Nimittäin näistä ihanan vaihtelevista syyssäistä ;-) Eilen oli vielä lunta ja pakkasta, nyt on sitten vettä ja sohjoa. Mutta ei siitä sen enempää, vaan itse asiaan eli Nerpun agitreenien päivittelyyn. Treenipuolessa ei ole mitään valitettavaa...!

Viime viikko oli syyslomaviikko ja meillä taukoa treeneistä. Tänään käytiin sitten hallilla hupsuttelemassa, aikomuksena treenata rengasta ja pussia ja pientä radanpätkää. Säästä huolimatta selviydyimme hallille ja siellä oli ihan mielenkiintoinen ratakin valmiina. Hypyt laitoin vain oikealla korkeudelle ja renkaan siirsin yhden suoran estesarjan eteen ensimmäiseksi esteeksi. Tuo suora oli siis rengas-hyppy-hyppy-pussi. Meille oikein mainio harjoitus, missä yhdistyi irtoamisharjoitus ja sitten nuo "hankalat" esteet, mitä mentiinkin treenaamaan.

Rengasta otettiin alkuun erikseen, muistuttelin naksun avulla, että rengas tosiaan suoritetaan sieltä RENKAASTA :-D Ehkä 10 toistoa ja kerran meni väliraudoista. Itse sarjaa tehtäessä meni joka kerta renkaasta oikein. Pussiinkin sujahti kyselemättä ja irtosi hyvin. Tuli kiire palkkaamaan - namialustaa on vähän hankala käyttää itsekseen. Neralle kun se namialusta on ykkönen ja kiireessä voi vaikka kiertää muutaman esteen alustalle ehtiäkseen ;-) Samaa sarjaa otettiin myös toiseen suuntaan ja siinäkin rengas suoritettiin oppikirjan mukaisesti.

Tuon sarjan lisäksi otettiin lyhyttä rataa, joka koostui kahdesta putkesta ja hyppyesteistä. Hankalia ohjauskulmia, mutta kun olin itse menossa oikeaan suuntaan ja ohjasin loppuun asti kiirehtimättä (edelleen hankalaa nopean koiran kanssa) Nera ohjautui mainiosti oikeille esteille.

Huomenna onkin sitten ohjatut treenit. TOIVOTTAVASTI sää olisi parempi... Pakkasta pliis!!!

Olispa jo talvi...

Syksy ja sateet. On ihan liian aikaista toivoa pakkasia ja lunta, mutta saisi niitä jo tulla! Tämä osa syksyä on kaikista inhottavin: on pimeää ja märkää ja ruskalehdet mätänevät maassa. Jos edes joskus pilkahtaisi auringonpaiste niin sekin jo helpottaisi :-D

Käytiin Nerpun kanssa hallilla aksaamassa, ja kyllä, koko matkan ajan niin mennessä kuin tullessa satoi kaatamalla. Ei se sinällään harmittanut siinä kävellessä, koska minkäpä sitä säille mahtaa ja ei kukaan pakottanut treenaamaan. Kaunis joutsenparikin nähtiin usvaisella järvellä. Harmitti  vasta siinä vaiheessa, kun tulin kotiin ja käytin Jaden lenkillä ja sen jälkeen molemmat koirat pääsivätkin pesulle ja paleltaa ja kurkku on kipeänä. Onneksi kohta sentään pääsee saunaan ja tämä syysangstailu helpottaa ;-) Villasukat ja kupillinen teetäkin auttaa kummasti...!

Nyt sitten tämän postauksen positiiviseen osioon. Oli erinomaiset treenit :-) Saatiin tehtyä juuri ne harjoitukset, mitä olin suunnitellutkin.

Rakensin 8 esteen radan, joka muistutti vähän keskiviikkoisten ohjattujen rataa. Radalla oli pussi, josta mentiin hyppyesteelle, jonka jälkeen oli ne kolme rinnakkaista hyppyestettä (valssitreeni), hypyltä putkeen, joka oli puomin alla, putkesta toiseen putkeen, joka oli hieman hankalassa kulmassa ja viimeinen este oli rengas.

Pussi ei tuottanut Nerpulle enää ongelmia. Aikaisemmilla kerroillahan Nerppu on katsonut, että pussi on viallinen putki, mistä ei pääse läpi ja on tarvinnut muistuttaa asiasta :-) Nyt sujahti jo ensimmäisellä kerralla pussiin innokkaasti.

Valssitreenikin sujui mainiosti - minä ehdin tehdä sen valssin ja tein sen kompuroimatta ja luultavasti suht. sulavastikin, koska Nerppu ohjautui niin hyvin. Hyvä me :-D

Rengaskin meni hyvin - otettiin sitä naksun avulla ensin erikseen, sitten yhdistin sen putkeen ja lopuksi koko rataan. Toistoja tuli varmaan noin 10-15 (niistä suurin osa siis pelkkää rengasta) ja kerran sujahti rautojen välistä, ihan hyvä saldo.

Hirmuhyvät treenit, mutta nyt pitää kiinnittää huomiota hallintaan. Nerppu on sen verran innostunut lajista jo, että se mielellään varastaisi lähdössä ja mielellään suorittaisi esteitä itsenäisestikin omassa järjestyksessään :-P  Koska en halua sikailevaa agikoiraa, niin ei voi antaa liikaa löysiä missään vaiheessa. Toki itsenäiseen etenemiseen/irtoamiseen pyritään jossain määrin, mutta kuulolla tarttis olla koko ajan jokatapauksessa. Eli selkeyttä ohjaamiseen ja lähdöissä odotetaan lupaa.

Kyllä siitä hyvä tulee :-) Lisää treeniä ensiviikolla taas.

Jaden kanssa ollaan opeteltu koiratanssista tuttuja temppuja ja tehdään niistä sitten ohjelmakin :-D Ihan omaksi iloksemme touhuilemme ja Jadelle aivojumppaa, kun se saa miettiä miten tempuista suoriudutaan. Naksuttimen kanssa opetellaan. Hauskaa ja varsin vauhdikasta hommaa, koska Jadehan ehtii käydä aina koko temppurepertuaarinsa läpi tarjotessaan eri vaihtoehtoja :-D Se on kuin nopeutettua filmiä katselisi...

Ja asiasta kolmanteen. Pitäisi ostaa Neralle Back on Track-loimi tai jokin Hurtan mantteli. Pysyisi koira lämpimänä jäähdyttelylenkillä ja omaa vuoroa odottaessa. Itselleni haluaisin ehdottomasti uuden treeniliivin. En tajua miksi olen kuusi vuotta sitten ostanut niin ison liivin, että siihen mahtuisi kaksikin meikäläistä :-D

Jaloissa sen tuntee

Nimittäin sen, että on tullut treenattua. Ja että saisi treenata enemmän tuota kuntopuolta ;-)

Kävimme Neran kanssa agitreeneissä ja kotiuduimme tunti sitten. Sen jälkeen on venytelty niin ohjaaja kuin koirakin, mutta melkolailla maitohapoilla on jalat. Treeneissä sai nimittäin juosta tänään. Ja hauskaa oli, vaikka nopean koiran kanssa täytyy juosta pirun lujaa.

Treenasimme radanpätkää, jossa oli kolme hyppyestettä rinnakkain ja viimeiseltä hypyltä koira ohjattiin puomin alla olevaan putkeen (puomin kontakti aivan putken suun vieressä). Siitä rata jatkui hyppyesteelle ja hypyltä renkaaseen. Aluksi tehtiin vain nuo rinnakkaiset hypyt ja hypyltä putkeen. Epäilin, että puomi voi tuntua Nerpusta turhan kutsuvalta, mutta koirahan oli kuulolla ja irtosi hienosti putkeen :-) Hyppyjä otettiin kahdella tavalla, toinen niistä oli valssi kahden viimeisen hypyn välillä. Ihan luontevasti se ei aluksi irronnut minulta, mutta muutaman yrityksen jälkeen sujui. Ja hirveän hyvä valssitreeni olikin. Se on suunnitelmissa toistaa seuraavalla treenikerralla (perjantaina).

Renkaalla oli taas sama ongelma, että Nerppu sujahti välillä raudoista. Se ei tajua ideaa vieläkään, vaan luulee, että on ihan sama mistä kohtaa rengas suoritetaan :-P Suunnittelin, että alamme naksutella renkaan ideaa, jotta se todellakin olisi varma juttu jatkossa se suoritustapa. Naksulla on niin helppo merkitä oikea suoritus.

Pakkasta!

Omaa vuoroa odottaessamme otimme ulkokentällä keppejä. Siltä väärältä puolelta. Järkeilin, että ohjaan jotenkin tosi oudosti koiran ollessa oikealla puolellani. Vasemmalla puolella Nera pujottelee itsenäisesti ja vauhdikkaastikin jo. Yritin nyt jättää avut minimiin ja pelkällä suullisella käskyllä "kierrä" mentiin. Ja sehän sujui todella hienosti :-) Nyt pitää vielä treenata sujuva irtoaminen kepeille, niin alkaa olla kepit kuosissa. Toki edelleen harjoitellaan lisää tuota meidän väärää puoltakin.

Jade naatiskelee keppinsä kanssa

Lisää agilitya ylihuomenna ja sunnuntaina olen sitten talkoilemassa tokokokeessa, eli koiramainen loppuviikko tiedossa - kuten aina ;-)

PS. ENSILUMIKIN päästiin jo kokemaan, eilen oltiin pakkasen puolella (kuvissakin sen näkee) ja sitten alkoi hiljalleen sadella lunta. Ihanaa! Maahan asti saatiin ohut lumikerros, mutta illan mittaan lumisade muuttui vähemmän ihanaksi räntäsateeksi, minkä mukana tuo lumikin sitten suli pois. Harvemmin se onkin jäänyt maahan asti lokakuussa. Toivon silti, että saadaan lunta maahan aiemmin kuin viime vuonna, jolloin pysyvä lumi satoi juuri ennen joulua.

Liitokuvia

Kävin tänään ottamassa keppejä hallilla ja sain muutaman kuvankin muistoksi liitelyistämme.

Kiitokset kuvaajalle :-) Jo näistä kuvista näkee, että ohjaajan pitäisi muista pitää tuo ohjaava käsi ylhäällä ja kohti menosuuntaan. Näkee näistä myös sen, että Nerahan katsoo eteenpäin (eikä minua vain!) keppejä mennessään, edistystä!