Treenitaukoa ja treeniä

Tottiksen suhteen en ole juuri treenannut Neran kanssa yhtään mitään. Juoksun takia se ei ole parhaimmassa iskussa ja ehkä tauko tottiksesta tekee hyvääkin.

Sen sijaan ollaan oltu vähän ahkerampia maastossa :) Esineruututreenissä olen tehnyt suunnitelman mukaan pitkää ja kapeaa ruutua, missä esine on ollut joka kerta siellä ruudun takalinjalla. Harjoitellaan ruutuun irtoamista ja vahvistetaan ajatusta, että esine löytyy sieltä takaa. Nerppu on hoksannut idean jo hyvin, mikä ei ollutkaan yllätys minulle - kyllähän se nopeasti omaksuu uudet asiat, kunhan ne oikein sille opettaa.

Esine löytyi!

Jälki ajettiin viime maanantaina. Tein melkein täysmittaisen alokasluokan jäljen Neralle todella vaihtelevaan ja hankalaan maastoon, missä olin nyrjäyttää nilkkani jyrkkää rinnettä alas kompuroidessani. Jälki vanheni puolisen tuntia. Ihan täysin tyytyväinen en jäljen ajamiseen ollut, mutta osittain siinä oli omaakin syytäni. Hyviäkin juttuja oli, kuten se että kuudesta kepistä viisi löydettiin. Se yksi keppi jäi metsään, kun Nera ajoi piikistä ohi ja kiersi sitten aika kaukaa takaisin jäljellä - keppi oli jossain siinä lähellä.

Eli plussaa:
- Nera nosti jäljen janalta erinomaisesti
- kepit löytyi 5/6, vaikka vauhtia oli vähän liikaakin
- hankala maasto: ryteiköt, ojat ja leveän tien ylitys sujuivat ongelmitta
- ajoi tiukan ensimmäisen kulman todella tarkasti

Miinusta:
- hirveä vauhti ja pieni hosumisen meininki, mikä on hyvin epätyypillistä Neralle. Se pääsi vauhdin makuun heti janalta jäljen nostettuaan, kun liina jäi kiinni ryteikköön ja päästin liinan irti - Nera paahtoi jo menemään kaukana ennen kuin sain liinan päästä taas kiinni.
- hukkasi jäljen piikillä ja kiersi pitkän mutkan kautta takaisin jäljellä. Taas sitä hosumisen meininkiä.

Olisi pitänyt puuttua siihen kaahottamiseen heti, koska kiireen maku jäi koko jäljen ajamiseen. Se vain oli yllätys minulle, koska Nera on yleensä hyvin rauhallinen ja tarkka jäljestäjä ja nyt oli menossa sata lasissa koko ajan. Loppujäljestä roikuin liinassa vähän tiukemmin, niin vauhtikin tasaantui. Silti, aika pitkälle ohjaajan moka. Ensi kerralla mennään taas vähän rauhallisemmin ja tarkemmin, emme ota tavaksi tätä koheltamista :P

Jade loukkasi etutassunsa, kun oltiin vierailemassa Susannan & Tilli-belgin luona. Molemmista anturoista irtosi riekaleet, kun Jade ja Tilli juoksivat sepelikivitiellä edestakaisin. Jade olikin sitten useamman päivän saikulla, kun se ontui molempia etujalkojaan. Siksi tämän postauksen kuva ovat Nerasta, joka lähti minulle malliksi kivipadolle loikkimaan ja poseeraamaan :)

Molempien juoksut alkavat olla loppusuoralla. Katsotaan josko jo ensi viikolla päästäisiin mukaan ohjattuihin agitreeneihin.

Hikinen iltapäivä

Tänään oli oikeastaan tasotesti jäljen ja esineruudun suhteen. Lähdimme Saaran kanssa jälkimetsään tarkoituksena tehdä Neralle jälki ja esineruutua molemmille koirille.

Esineruudussa tökki ja pahasti. En ole tehnyt tarpeeksi syvää ruutua, koska kumpikaan koirista ei irronnut ruudun takaosaan ja jäivät pyörimään etualalle. Nera tosin alkuun kruisaili kauempanakin, mutta ei se aktiivisesti etsinyt esineitä, kunhan juosta posotti vain menemään. Ja kun ei sattunut esine osumaan juoksuradalle, niin koko idea hävisi pikkubelgin päästä. Näöllä haki sitten yhden esineen. 

Opettavaista. Nyt tiedän tasan tarkkaan millainen meidän seuraava esineruututreeni on :) Tehdään pitkä ja kapea ruutu, ja harjoitellaan nyt aluksi sitä ruudun päähän irtoamista niin, että se esine löytyy joka kerta sieltä. 

Kyllä sievästi sanottuna harmitti, että koira, jonka kuvittelin hoksanneen ruudun idean hyvinkin, oli ihan pihalla. Mutta luultavasti Neraa hämäsi tosiaan se, että ensimmäinen esine ei löytynytkään ruudun alkupäästä, jonka jälkeen se ei tajunnut ollenkaan tekevänsä esineruutua. Positiivista tässä oli tietysti se, että nyt ainakin tiedän millä mallilla ruutu oikeasti on ja millaista treeniä meidän pitää tehdä. Uskon Neran hoksaavan nopeasti tuon, että kauas irtoaminen kannattaa esineruudussa.

Ruudussa tuli jo kuuma ja Nera oli aika sippi juoksenneltuaan rundia ruudussa. Jälki oli sillä aikaa vanhentunut sen tunnin ajan ja pituutta jäljellä oli alokasluokan verran. Jäljellä oli kuusi keppiä ja maasto oli vaihtelevaa kanervikkoa ja soista metsikköä. Suopursut tuoksuivat todella voimakkaasti.

Oli jännä lähteä pitkästä aikaa vieraan ihmisen jälkeä ajamaan. 95% ajasta ajamme minun jälkiä. Janalla Nera otti takajäljen, mutta en kyllä antanutkaan sille tarpeeksi löysiä ja aikaa ratkaista suuntaa. Minusta näytti, että se ottaa takajäljen, joten lähdin sinne päin itsekin. Uusi lähetys.

Nera jäljesti hyvin. Maavainulla ja vauhdikkaasti, mutta häseltämättä. Hyvin Nerppumaista toimintaa. Eka keppi löytyi hienosti. Kulmat ajoi tarkasti. Yhden kepin se jätti metsään, mutta merkkasi kyllä kepin paikan. Ei vain malttanut sitten kunnolla etsiä, enkä itsekään löytänyt keppiä. Nera ei ilmeisesti siinä kohdassa ollut ihan jäljen päällä, koska sai vainun kepistä, mutta ei sitten alkanut etsimään muutamaa pyörähdystä lukuunottamatta.

Polkujen ylitykset sujuivat hyvin, samoin pienemmät ojat ylitettiin nopeasti. Isommalla ojalla Nera jäi juomaan ja se joi pitkään, minkä jälkeen se nousi toiselle puolella oksentamaan. Sitten se alkoi syödä oksennustaan (aikaisemmin saanut ruokapalkkaa nostamistaan kepeistä). Siinä meillä meni pitempi tovi. Lopulta jouduin hätistelemään Neran pois ruokatauoltaan ja etsimään jälkeä uudelleen, koska arvelin, että oksennusepisodi oli saanut meidät poikkeamaan jäljeltä.

Hetken aikaa Nera pyöri ojan reunoja ja vaikutti sitten löytäneen takaisin jäljelle. Minä epäilin kyllä, että ollaanko enää ollenkaan jäljellä, mutta onneksi aika pian löytyikin taas keppi, mikä sai minutkin uskomaan koiran kykyihin. Loppujälki sujui ongelmitta, Nera meni tasaista vauhtia eteenpäin ja poimi loput kepit talteen. Jäljestää se osaa. Eikä vieraan ihmisen jälki/kepit sitä hetkauttanut suuntaan tai toiseen.

Aikaa meillä meni n. 15 minuuttia, eli pitkästä oksu-ruokatauosta huolimatta oltaisiin oltu ajoissa takaisin. Jäljellä nyt treenataan lisää janaa ja ehkä tuollaisia vetisempiä ojiakin pitää löytää enemmän jäljelle. 

Mutta, vaikka kaikki ei mennytkään niinku Strömsössä, niin erinomaisen hyvää treeniä meille ja tiedänpä tosiaan mitä pitää treenata lisää ja miten. 

Torstaina treenataan lisää, ainakin esineruutua. Katsotaan saanko myös manipuloitua jäljentallaajan itselleni :D 

Mennään metsään

Tänään sain aikaiseksi käydä polkemassa jäljet tytöille läheiseen metsikköön.

Pääpaino oli janatreenissä, koska muutenhan Nera ajaa jäljen hyvin ja kepitkin nousee. Tein siis noin 300m jäljen ja janalle lähdettiin viistosti kohti jälkeä, jotta takajäljen nostaminen olisi hankalampaa. Nera löysi hienosti jäljelle ja eteni janalla rauhallisesti haistellen yrittämättäkään takajäljelle. Kepit löytyivät, mutta yhden tiukan kulman ajoi turhan löysästi. Pitänee tampata seuraavalla jäljellä kulma tarkemmin.

Neran työskentely oli rauhallista ja itsevarmaa. Maastona oli osittain soinen sammalpohjainen metsikkö, jälki vanheni noin 40 minuuttia ja sen vanhetessa saatiin pieni sadekuurokin päälle.

Hienoa työskentelyä Neralta ja seuraavalla jäljellä vaikeutetaan janaa hieman ja tallaan tiheämmin kulmat, jotta niihin ei jää liikaa löysää.

Jade posotti oman jälkensä taattuun tahtiin, eli lujaa ja seilasi jäljen päällä. Tosin pysyi jäljellä silti hyvin ja ajoi kulmat tarkasti, löytäen kaikki kepit, joten hyvä jälkitreeni se oli Jadellekin. Jaden kanssahan ei olla menossa kokeisiin, niin ei tarvitse puuttua noihin ongelmakohtiin - kunhan akka pääsee muutamat jäljet kesäisin ajamaan, niin se on pääasia. Jadella kuitenkin on hirveä halu tehdä hommia, niin kokoaikaiselle eläkkeelle sitä en ole vielä laittamassa. Säiden ja sen hetkisen kunnon mukaan treenataan jatkossakin :) Viis tyylipisteistä.

Ensi viikolla otetaan yhdet ruututreenit ja ainakin Neralle jälkitreeniä myös. Nerppu pääsee  myös agilitytreeneihin ja tottistelemaan :) Kesä <3

Belgilehdessä oli tuttu kaveri :)

Back on track(ing)

Olimme muutaman päivän korvessa nauttimassa maalaiselosta, tuoreista pullista ja kaikenmaailman treenailusta :) Ohjelmassa oli tietty tokoa ja tänään olin sen verran reipas, että kävin aamusta tallomassa kolmet jäljet metsään. Voihan se kohta ensilumikin sataa ja jälkijutut jää sitten tauolle.

Tokoiluissa harjoiteltiin ruutua, noutoa ja avo-hyppyä. Noudosta pitäisi nyt saada maailman hauskin juttu, joten siihen otin vauhdikkaita palautuksia ja hieman sitä perusasennossa kapulan pitämistä, mikä on Nerpusta nyt varsin ikävää. Jade syttyy jo pelkästä noutokapulan näkemisestä, joten asenteissa tytöillä on tämän(kin) asian suhteen eroa... Mutta muistelisin, ettei Jadekaan nuorena ollut kovin innostunut noutamisesta ja varsinkaan kapulan pitämisestä, mutta jotenkin olen saanut sille noutoon hyvän fiiliksen, vauhdin ja innokkuuden. Sama pitäisi nyt tehdä tämän teinin kanssa :)

Jäljet ajettiin siis tänään aamusta. Ne vanhenivat noin 30-40min. Nerpun jälki oli noin 400m, kolmella kepillä, yhdellä tien ylityksellä, kahdella terävällä kulmalla. Maasto suurimmaksi osaksi kosteaa sammallikkoa ja ryteikköä.

Hienosti Nerpun nenä toimii edelleen. Lähti janalta hyvin, jäljesti koko ajan kuono maassa, määrätietoisesti edeten, ei eksynyt kertaakaan jäljeltä ja nosti kaikki kepit. Erityisen hieno oli tien ylitys, jossa ei emmitty hetkeäkään.

Ensi keväällä treenaillaan vielä janoja varmemmaksi, mutta muutenhan tuo osaa kyllä erinomaisesti tämän homman. Projektina onkin sitten ne pk-noudot... Niissä riittää tekemistä.

Jaden jälki oli v-mallinen, 2 keppiä. Vauhtia oli enemmän kuin tarkkuutta ja seilasi hieman jäljen päällä, mutta kulman ajoi hienosti ja molemmat kepit löytyivät vaivatta, joten ihan kelpo suoritus :)

Suo siellä, etevä täällä

Maalaiset ovat palanneet kaupunkiin :) Olipas meillä mukava viikko keskellä korpeä keskenämme. Ohjelmaan kuului treenailua, pitkiä lenkkejä metsässä, pihasaunan lämmittelyä ja muuta mukavaa. Ilmojen puolesta olimme vähän syksyisissä tunnelmissa, mutta eipä ne säät meidän tekemisiä mitenkään rajoittaneet.

Tehtiin sitten mm. maastotreeniä :) Tiistaina käytiin esineruutuilemassa erittäin onnistuneesti: Neralle viisi esinettä ja viisi nopeaa pistoa, kaikki esineet löytyivät ja palautettiin vauhdikkaasti. Veikkaanpa, että pelkän noudon treenaaminen on vaikuttanut tähänkin - edistystä on tapahtunut salaa ;) Jadelle kolme esinettä ja hyvin pelitti Jadellakin ruutu, tosin kolmannella esineellä sen oli pakko tehdä vähän pitempi rundi ruudussa ihan vain tarkistaakseen, ettei missään ole lisää esineitä.

Torstaina tein jäljet tytöille. Neran kanssa päädyimme suolle jäljestämään, mutta hyvin ne kepit löytyivät vähän haastavammastakin maastosta. Neran jäljellä pituutta noin 400m ja keppejä neljä, yksi tien ylitys, yksi terävä kulma, janalähtö.

Tien ylitys tuli vähän hankalasti liian pian janan jälkeen, mutta sekunnin sitä vain ihmeteltiin ja luotisuoraan mentiin jälkeä pitkin eteenpäin. Neran keppien palautus on niin liikkistä, kun se näyttää olevan joka kerta aidosti ilahtunut löytämistään kepeistä - tottakai, sittenhän saa lihapullia!

Jadelle samanpituinen jälki, kolme keppiä. Marjastajat olivat juuri siinä meidän jälkien päällä, mutta hyvin pysyi Jade omalla jäljellään ja kepit löytyivät.

Tottista (ja vähän agiakin) otettiin joka ilta. Hirmutyytyväinen olin Neran seuraamiseen, noutoon, paikallaoloon ja luoksetuloon. Hyppy on vielä osissa, ja jäävät tarvitsevat vahvistusta. Muuten oikein kivaa tekemistä. Ja mikä kivointa, hirveän innostunutta tekemistä.

Kong Wubba tositoimissa - Jaden kanssa

Dina metsälenkillä

Nera vaanii Jadea ;)

Metsälampi, jossa Nera kävi uimassa...

Huomenna päästään tokoilemaan häiriössä, siitä sitten treeniraporttia myöhemmin :)

Tokoo, tokoo, jälkee, tokoo

Ollaan siis treenattukin, tänään käytiin tottistelemassa aamulla kaatosateessa ja nyt illalla auringonpaisteessa. Viime viikolla treenattiin myös, niin tokoa kuin jälkeäkin. Tokossa meininki on osittain back to basics; on muutama perusliike, joihin haluan nopeutta ja intoa enemmän. Palkkauksen muuttamisen jälkeen paikallaolo esimerkiksi on huomattavasti parempi. Tänään iltatreeneissä Nerppu teki loistopaikallaolot niin istuen kuin maatenkin, aamutreeneissä oli ehkä liian monta hankalaa tekijää (vesisade, pitkä nurmikko ja märkä maa, kova häiriö liian lähellä) siinä, joten nousi ensin istumaan ja sitten seisomaan. Mutta onneksi illan treeneissä saatiin hienot onnistumiset. Muutenkin Neran vire iltatreeneissä oli paljon parempi kuin aamulla - se oli tosi innostunut ja teki hienoa seuraamistakin.

Jade oli mukana aamutreeneissä ja sillä tytöllä intoa piisaa. Otettiin BH-liikkeet ja loppuun tokon kaukokäskyjä. Jaden seuratessa myös ammuttiin, eikä Jade reagoinut mitenkään - tuskin kuulikaan mitään ;)

Neran viime viikon treeneissä ammuttiin myös, eikä Nerakaan reagoinut mitenkään. Aikaisemminhan sille ei ole vartavasten ammuttu, mutta maalla yksi meidän vakiolenkeistä menee ampumaradan lähellä, eikä sellaisiin paukkeeseen ole kiinnitetty sen kummempaa huomiota.

Tottiksessa ollaan siis edetty ja toisaalta vahvistetaan/parannellaan perusjuttuja. Nouto tunnarikapulalla sujuu jo hienosti Neralla, palauttaakin kivasti eteen ja malttaa pitää kapulaa suussa. Tästä edetään pikkuhiljaa sitten siihen oikeaan, kaameaan kapulaan (jota Jade rakastaa yli kaiken ja ilmeisesti Dina-cockeri vihaa yli kaiken, koska oli piilottanut sen kukkapenkkiin ;).

Jälkitreenit menivät sitten melkeinpä oppikirjan mukaan. Neralle tein noin 500 metrin jäljen, kuivaan jäkälikköön (silloin ei ollut vielä satanut päiväkausia putkeen). Jäljellä oli yksi 180 asteen kulma ja yksi piikki, yksi tien ylitys, kolme keppiä. Jälki vanheni noin puoli tuntia.

Nerppu on kyllä ihan kone jäljellä. Niin tarkka, rauhallinen ja itsevarma. Nokka tuolla otuksella pelaa, se on todettu monesti...! :) Tämäkin jälki sujui ilman ongelmia ja kepit löytyivät varmasti.

Jadelle tein janatreenin, noin 200m pitkän jäljen, jonka loppupäässä oli yksi keppi. Yksi tien ylitys. Muuten oikein hyvä suoritus, mutta hukkasi hetkeksi tiellä jäljen. Lähetin uudelleen ja jälki löytyi heti. Keppikin löytyi, joten oikein mainio treeni Jadellakin.

Nyt pitäisi ehkä treenata enemmänkin esineruutua, jossa meillä riittää vielä tekemistä. Jälki alkaa olla niin hyvällä pohjalla Nerpun kanssa.

Keväästä suoraan kesään...?

Tänään startattiin jälkikausi ja ajettiin kevään ensimmäiset jäljet. Lämmintä oli melkein 15 astetta ja t-paitasillaan tarkeni mainiosti metsässä; hyttysistäkään ei ole vielä huolta ;) Ritariperhosia sen sijaan on jo bongailtu...!

Jäljet olivat noin 400m pitkiä. Molemmilla oli kolme keppiä. Neran jäljellä oli yksi tiukka kulma ja yksi loiva käännös. Jaden jälki oli V-mallinen. Maasto oli märkää sammallikkoa, Jaden jälki oli osittain hirvittävää ryteikköä. Jälkien kohdalla oli poron jälkiä (missäpä niitä ei täälläpäin olisi...?) ja Jaden jälkeä tehdessäni irtokoira juoksi jäljen poikki. Molemmille janalähtö. Neran jälki vanheni noin 40 minuuttia ja Jaden tunnin ajan.

Ekaksi jäljelle pääsi Nera. Hienosti tyttö muisti mitä ollaan tekemässä ja ajoi koko jäljen maltillisesti ja tarkasti. Kaikki kepit nousivat. Kulmatkin ajoi todella hyvin.

Jade oli vuorossa seuraavaksi ja sillähän sitten olisi taas vauhtia piisannut. Silti malttoi ajaa kulman tarkasti ja nosti kepitkin. Vauhtia oli vaan niin pirusti loppua kohti, että annoin pahimman ryteikön ajan jäljestää liina perässään ja kävelin vain mukana. Siinä se vauhtikin kummasti hidastui...? Ehkä se johtui maastostakin :)

Jokatapauksessa erittäin hyvä kauden aloitus molemmilla. Jaden kanssa pitäisi edelleen harjoitella malttia (miten sitä edes treenataan ja onko vauhti huono juttu, kunhan pysytään jäljellä...?). Neran kanssa ehkä erilaisia maastoja ja vieras ihminen tallomaan jäljet + hajustamaan kepit.

Tästä jatketaan huomenna esineruudun parissa. Ehkä yhdet jäljetkin käydään vielä illan päälle ajamassa :)

Talvinen tervehdys!

Tuossa parisen viikkoa sitten saatiin lumi maahan, ja maassa se on pysynyt. Saa nähdä tuleeko vielä lämpimämpi kausi, joka veisi lumet mennessään, mutta ainakin tällä hetkellä ulkona pakastaa ja aurinkokin on paistanut :)

Lumentulon myötä jälkitreenit jäävät nyt odottelemaan kevättä. Tosi tyytyväinen olen siihen edistymiseen ja osaamiseen, joka kesän ja syksyn treeneillä saatiin rakennettua. Tältä pohjalta on helppo jatkaa keväällä :) Nerppu on ihan kone metsässä :D Tottista laitellaan pikkuhiljaa kasaan ja ensi vuonna mennään sitten kokeilemaan kokeitakin. 

Tokoilut ryhmässä ja häiriötreenit ovat nyt olleet vähän jäässä. Osittain Neran juoksukuvioiden takia, mutta suurimmaksi osaksi ihan omaa laiskuuttani :P Tarkoitus olisi tuossa joulukuun puolella käydä treenailemassa ryhmässäkin ja keväällä hakea ryhmäpaikka toko- ja ehkä agikoulutuksestakin. 

Agilla jatkamme maanantaina, kun meillä on yksityisvuoro käytössä ja molemmat tytöt pääsevät taas liitelyn makuun tauon jälkeen. Voin vain kuvitella Jaden rajatonta riemua :D Siinä olisi korvatulpille käyttöä! 

Jälkiviisaat, part 2

Syyslomalla ollaan ehditty jo kaikennäköistä: ollaan tokoiltu, lenkkeilty metsässä ja eilen käytiin jäljestämässä. Eilisen reissu olikin aika rankka, koska poljin kolmet jäljet (Neralle, Jadelle ja Tillille) vaihtelevassa maastossa ja jokaisen kanssa vielä ajettiin ne. Sen lisäksi tallailtiin metsissä kolmisen tuntia ja koirat mennä viilettivät vapaina - voitte uskoa, että oli aika väsynyttä porukkaa illalla :)

Tänään tokoiltiin ja Jaden kanssa treenattiin hyppynoutoa, luoksetuloa pysähdyksin, seuraamista ja noutoa. Koska Jii joutui katselemaan ensin Neran kanssa puuhailua, se oli melkoisessa ylivireessä, mutta ainakin liikkeissä oli intoa ja vauhtia ;) Nerppulin kanssa seuraamista, jäävät, noutoa, ALO-hyppyä, paikallaoloa istuen ja maaten. Paikallaoloissa keskityttiin häiriönsietoon, ja toisen koiran otettiin meidän takana luoksetuloa. Nerppu pysyi hyvin paikallaan. Loppuun otin paikallaoloon molemmat koirat vierekkäin.

Jälkimetsässä tein siis kolmet jäljet. Niistä ensimmäinen ajettiin Tillin kanssa, jolle tehtiin n. 80m jälki kahdella kepillä. Jäljellä oli myös yksi terävä kulma ja tien ylitys. Tilli eksyi pari kertaa jäljeltä, mutta ajoi kulman todella tarkasti. Kepeistä ensimmäinen jäi metsään, mutta toinen nousi jo hienosti. Lisää keppitreeniä vain ja lisää jälkiä, nenä tytöllä toimii ihan hienosti :)

Sitten Neran jälkeen ja se oli taas todella hyvä suoritus. Kulmia oli kaksi, pituutta 300m, vaihtelevaa maastoa, keppejä kolme. Erittäin tarkasti Nera ajoi jäljen, nokka pysyi maassa koko ajan, eikä se poikennut jäljeltä missään vaiheessa. Kepit löytyivät ongelmitta ja ne tuotiin rauhallisesti suoraan käteen. Nappisuoritus. Nera etenee jäljellä päättäväisesti, kohtuullista vauhtia, varmasti, ja vaikka jäljestäminen on sille erittäin mieluisaa puuhaa, mutta se tekee kaiken rauhallisesti. Siinä ei tarvitse liinan päässä kompuroida, vaan käveleskellä rivakasti perässä ja poimia kepit taskuun koiralta. Jospa ehdittäisiin vielä tyttöjen kanssa vaikka ensi viikonloppuna tekemään yhdet jäljet ennen lumien tuloa, nyt kun ollaan päästy niin mainioon vauhtiin.

Jaden kanssa jälki ei ehkä ollut ehtinyt vanhentua tarpeeksi, koska se ei ajanut jälkeä niin tarkasti kuin normaalisti. Jälki oli n. 200 metriä, kaksi keppiä, tien ylitys, kaksi kulmaa. Alku oli hyvä, tien ylityksessä ei ollut ongelmia, mutta ensimmäisen kepin jätti ryteikköön ja ajoi ensimmäisen kulman ohi. Jonkin aikaa etsittyään jälkeä pääsi takaisin jäljelle ja ajoi seuraavan kulman hyvin, sekä löysi toisen kepin. Seuraavalla kerralla tehdään Jadelle pitempi jälki ja yritän vähän hiljennällä sitä alun kaahailua roikkumalla vähän tiiviimmin liinan päässä ;)

Vielä on pari syyslomapäivää jäljellä ja sitten aletaankin odotella joululomaa :D Nera ilmoitetaan Kajaanin KV-näyttelyyn, tässä olisi vielä pari kuukautta aikaa kasvatella kunnon turkki...!

Jälkiviisaat

Pientä treeniraporttia ja muita kuulumisia luvassa :) Aloitetaan vaikka siitä, että kävimme Neran kanssa terveystarkissa keskiviikkona. Silmät peilattiin ja samalla kuvattiin lonkat, kyynärät ja selkä. Silmät ovat terveet ja luuston osalta jäädään odottelemaan virallisia lausuntoja Kennelliitosta, mutta ihan hyviltä näyttivät kuvat.

Muun puuhastelun ohella ollaan käyty jälkimetsällä ja tokoiltu. Vaikka aioin jättää janan opettelun Neran kanssa keväälle, tein ensimmäisen janalähdön viime viikolla ja Nerahan suoritti janan kuin vanha konkari. Koko jälki n.400m, kaksi kulmaa, kolme keppiä sujui yhtä pikku "mokaa" lukuunottamatta hienosti, kepit löytyivät ja kulmat ajettiin tarkasti. Nera kääntyi tarkistamaan ensimmäisen kulman, jossa olin seissyt pitemmän aikaa kiinnittäessäni kreppiä, ilmeisesti ajatteli ohittaneensa siinä kohtaa kepin, mutta pikaisesti kulman tsekattuaan jatkoi matkaa oikeaan suuntaan.

Jadella oli vähän liikaa vauhtia jäljellä, johtui varmaan siitä, että annoin sen mennä normaalia kauempana liinan päässä. Ensimmäisen kepin jätti nostamatta ja kulman ajoi ohi. Melkein meinasi usko mennä koiran pyöriessä etsimässä oikeaa suuntaa, mutta Jade kuitenkin löysi takaisin jäljelle ja löysi kaksi viimeistä keppiä. Jana sujui Jadeltakin hyvin, mutta vähän kaahottamisen makua jäljen alkupuolella oli.

Belgihyökkäys...!

Syyslomalla (eli ensi viikolla) ajetaan vielä parit jäljet ja treenataan ruutuakin. Sitten jätetään jälkiopit muhimaan talveksi ja jatketaan hommia keväällä.

Tokoa ollaan otettu vähän jokavälissä. Jaden kanssa ruutua, voi-kaukoja, noutoa - lähinnä kaikkea vauhdikasta ja hauskaa. Neran kanssa ollaan treenailtu paikallaoloa erilaisissa häiriöissä istuen, maaten ja seisten, sekä kaikkia muitakin ALO-liikkeitä ja BH-kuvioita. Seuraamisessa tarvitaan vähän hienosäätöä: vaikka se pitääkin kontaktin hienosti ja tekee perusasennot hyvin, se seuraa hieman vinossa välissä. Jäävät ovat tosi nopeat ja hyvät (liikkeestä maahan, seiso ja istu), joten yritän olla jankkaamatta niitä liikaa. Eilen otettiin hallilla hyppyäkin pitkästä aikaa ja se liike pitää vielä koota kasaan. Kokonaisuutena alkaa näyttää tosi kivalta :)

Eilen otettiin myös agiesteistä pujottelua ja puomia, jotka sujuivat molemmat mukavasti. Ehkä keväällä voisi ottaa taas aginkin kuvioihin ja hakea ohjattuun ryhmään :) Syksyn aikana on tarkoitus vuokrata halliaikaa ja käydä itsekseen treenailemassa agia. Siitä lisää myöhemmin.

Viikonloppuna mustat belgineidot saivat vahvistusta riveihinsä, kun Tilli tuli juoksuttumaan tyttöjä oikein urakalla. Vesisateesta johtuen kuvasaalis jäi laihanlaiseksi, mutta muutama fottis oli tietty pakko napata siltikin :)

Jade, Nera & Tilli (Taiga Doo's Desiree)

Galleriaankin tulee tänään päivityksiä pitkästä aikaa :) Mukavia syyspäiviä kaikille!

Treeniraporttia

Parina viime viikkona ollaan tokoiltu ihan ahkerasti ja saatu häiriötreeniäkin Neralle :)

Nerpun kanssa on treenailtu seuraamista, luoksetuloa, jäävät (istu, maahan, seiso), kaukokäskyjä, ruudun alkeita, vähän noutoa, sekä häiriössä paikallaoloa istuen ja maaten. Todella tyytyväinen olen jääviin, jotka sujuvat kaikki jo hienosti, sekä luoksetuloon, jossa on mukavasti vauhtia ja innokkuutta. Seuraaminen on ollut tähän asti oikein hyvää, mutta tänään jostain syystä edisti jonkin verran ja missasi pari perusasentoa... Tämän illan harkoissa Nerppu olikin vähän kuutamolla aluksi, vaikka pian tokenikin norminerpuksi :) Paikallaoloissa on ollut jonkin verran sitä ongelmaa, että nousee istumaan, jos häiriöt kiinnostavat liikaa: viime treeneissä pysyi maassa sen kaksi minuuttia toisten koirakoiden kanssa, tänään nousi istumaan molemmissa paikallaoloissa, koska oli muut treenikaverit tekivät juuri jotain todella kiinnostavia liikkeitä (ruutua, noutoa). Loppuun sain hyvät paikallaolot, pidin ne aika lyhyinä, jotta onnistumiset saatiin varmasti.

Nerppu tekee juoksua pitkään ja hartaasti, eikä se ole ollut nyt ihan oma itsensä. Hajut kiinnostavat valtavasti ja muutenkin se on vähän hajamielisen oloinen hömelö ;) Tekemisestä se kyllä innostuu ja palkat kelpaavat, mutta se ihan paras vire kyllä loistaa poissaolollaan välillä. Nyt keskitytäänkin liikkeiden viilaamiseen ja uusien hauskojen liikkeiden opetteluun, suuret kuviot jätetään toistaiseksi hautumaan. Niitä sitten enempi taas, kun juoksut ovat ohi.

Jaden tekemisissä taas potkua riittää :) Lemppariliikkeet ovatkin vauhdikkaat ruutu, nouto ja luoksetulo (seiso, maahan-pysäytyksillä). Kaukotkin (istu-maa-seiso) pelittää hienosti ja seuraamisissa Jade on skarpannut, vaikka kontakti toisinaan tipahteleekin.

Maastossa ollaan treenattu jälkeä ja esineruutua. Neralla jälki on ensi kevättä ajatellen erinomaisella mallilla - pitkää jälkeä ollaan tehty, jäljet vanhentuneet ½-1½h, erilaisia maastoja ja kelejä aurinkoisesta kaatosateeseen ja kepit nousevat hienosti. Vielä tälle syksylle ajetaan parit jäljet ennen lumien tuloa ja ensi kevään projektiksi jääkin sitten janan opettelu ja tottiksen pk-esteet. Esineruutukin sujuu hyvin, Nerpun nokka toimii kyllä...! :) Myös Jaden jäljet ovat menneet hyvin, vauhtia ja intoa on ehkä vähän turhankin paljon, mutta kepit kyllä löytyy. Esineruudussa Jaden motivaatiota auttaa kummasti se, että joutuu odottamaan vuoroaan ja Nera pääsee hommiin ekana ;)

Treenailujen lisäksi ollaan retkeilty ja bongailtu joutsenia, jotka ovat liikekannalla. Oijärvellä nähtiin noin 10 joutsenen parvi, joka lensi aivan päämme ylitse - olihan se hieno näky. Ruska-aika alkaa olla takanapäin, joten nyt sitten pitää alkaa odottaa ensilunta...! :D Jade, lumipallohullu, tulee olemaan mielissään siitä :)

Loppuun pari syksyistä kuvaa Oijärveltä vierailevien tähtien kera.

Dina tahtoo eväät...! :D

 Loppukuusta edessä on sitten syysloma (JEEEE!) ja Neran terveystarkki. Niitä odotellessa :)