Ilta-auringossa

Kävimme Saaran kanssa juoksuttamassa belginelikkoa Tatti, Tara, Nera & Jade soramontuilla :) Sen kummallisempia kuvia en saanut, kittilasilla, vauhdikkaasta sakista, mutta laitetaan muutama punertava otos esille.

Joko saadaan mennä, joko...?

Kuka heittäis meille keppiä...? ;)

Täällä nukkua tuhisee kaksi hyvin tyytyväistä belgineitoa nyt - kiitos lenkkikavereille :D

Nomen est omen

Katin ja tollerityttöjen blogista huomasin tällaisen haasteen, jossa selvitetään koirien nimien alkuperää :) Pitkästä aikaa ajattelin ottaa haasteen vastaan. Jaden nimestä olenkin joskus kertonut, taisi olla Koirakuvahaasteen aiheenakin tuo "nimi" joskus muinoin, mutta kertaushan ei ole koskaan pahasta ;)

Jaden virallinen nimi Bella Bambina keksittiin yhdessä kasvattajan kanssa. Se nimi oli muistaakseni molempien listalla, ja jotenkin tuo nimi vain sopi ja sopii edelleenkin Jadelle. Sanaparsihan on italiaa ja tarkoittaa kaunista lasta.

Kutsumanimi oli sitten jo hankalampi. Se nimilista oli huomattavasti pitempi ja mieleisiä nimiä oli useita. Jadesta olisi tullut Sissi, ellei samannimistä ja melkein samanikäistäkin grotskunarttua täällä pohjoisessa olisi jo ollut. Jade taas oli sellainen nimi, jonka olin joskus 11-vuotiaana ajatellut tulevalle tyttärelle. No nykyään en sitä nimeä voisi kuvitellakaan antavani ihmislapselle, mutta Jadelle nimi on täydellinen: tyttömäinen ja kaunis, napakka ja lyhyt.

Jadesta on tietysti lukuisia lempinimiä. Jattunen, Japsukka, Appunen, Appu, akka (kaikella rakkaudella). Jade tietysti tottelee kaikkia nimiään ;)


Neran pentueessa kaikkien viralliset nimet ovat C:llä alkavia biisejä. C'est la vie oli yksi ideoistani, mutta biisien piti olla englanninkielisiä ja niinpä Neran virallinen nimi onkin sitten Chords of Fame. Biisi on Phill Ochsin folk-laulu, ja Marianne Faithfull on levyttänyt sen minulle rakkaimman version. Kyseinen levy löytyy levyhyllystäni, joten nimi ei ole ihan tuulesta temmattu :) Koiran virallisena nimenä se on hieman kieli poskessa ajateltu ;) ;)

Sen verran jatkettiin tuolla italialaisteemalla, että kutsumanimeksi päätin lopulta Neran, joka tarkoittaa italiaksi mustaa. Neran isä on italialainen herrasmies, joten senkin takia minusta oli hauska miettiä italialaisia nimiä/sanoja. Nerasta oli kuitenkin hyvin lähellä tulla Helmi. Jälkeenpäin ajateltuna se nimi ei olisi tuolle belgikakaralle oikein sopinut. Muita vaihtoehtoja olivat mm. Kipinä ja Pippuri, ja vaikka ne luonteen puolesta olisivatkin Helmiä paremmin Neralle sopineet, ne eivät jotenkin tuntuneet oikeilta. Nera sen sijaan kuulostaa juuri Neran nimeltä :D

Neran lempinimistä käytetyimpiä ovat Nerppu, Neppu ja Neppari. Nerppu-Kirppu kuvaa Neraa ehdottomasti parhaiten :) Se on pikkuinen ja suloinen nappisilmä.

Tämän haasteen voi napata itselleen niin halutessaan :)

Joko syksy tulee?

Viikonloppuna ohjelmassa oli puolukan poimintaa/metsäretkeilyä ja kameran uuden putken kokeilemista. Sen ohella ehdittiin ottaa metsätreeniä ja uimassakin käytiin - maanantaina kun oli sellaiset 16 astetta lämmintä ja metsässä tuli sen verran hiki, että piti käydä vielä testaamassa Iijoen vesiä. KYLMÄÄ, mutta sen kai saattoi arvatakin ;)

Black on black

Puolukkaa löytyi jonkin verran, mutta aika hyvin oli metsiköt jo koluttu. Jokatapauksessa marjastaminen koirien kanssa oli niin mukavaa puuhaa, ettei saaliin vähyys hirvittävästi harmittanut. Maanantaina syötiin eväitä laavulla ja ihasteltiin alkavaa ruskaa. Koirat olivat tietysti vapaina koko ajan ja niille mahtoi kertyä kilometrejä vähintään kolme kertaa enemmän kuin meille kaksijalkaisille :) Niin paljon oli taas vauhtia belgitytöissä.

Sukellus suo-ojaan :P

Neralla on muuten erikoinen tapa juosta siltarummuissa... Ainakaan otuksella ei ole ahtaanpaikan kammoa! ;) Pieni koko tietysti edesauttaa tätä harrastusta, mutta melko omalaatuista touhua se taitaa siltikin olla. Neran touhuille sai taas nauraa viikonloppuna :D

Jälkihommiin pääsi tällä kertaa vain Nerppu, molemmille otin esineruututreeniä. Neralle n. 300m jälki, kaksi keppiä, yksi terävä kulma. Vanheni n. 1h 20min.

Erittäin tyytyväinen olen Neran edistymiseen jäljestämisessä. Se on niin syttynyt puuhaan, kuten olen blogissa ennenkin hehkuttanut :) Jälki meni tälläkin kertaa ongelmitta ja molemmat kepit nousivat. Ensi kerralla pitää tehdä vähän pitempi jälki useammalla kepillä. Jadekin saa jälkeillä taas :)

Ruudussa Nera pelitti hienosti ja esineet (3) löytyivät nopeasti. Jade keräsi kierroksia katsellessaan Neran suoritusta ja teki sitten pari tosi innokasta pistoa itsekin. Se näkyy saavan kummasti motivaatiota tuosta odottelusta - niinkuin on tokossakin tullut todistettua :P


Muita "uutisia"... Tietokoneeni kovalevy tekee hidasta kuolemaa. Välillä se toimii, mutta suurimman osan ajasta koneelle ei pääse ollenkaan. Tämä tietää sitä, että kuvien käsittely on aika mahdotonta. Koulun koneilla ei ole photoshoppia. En tiedä tuleeko tämä nyt pahemmin vaikuttamaan blogin päivityksiin, kun en tätä jatkuvasti ole muutenkaan päivittelemässä, mutta katsotaan nyt. Pikkuveljeni on luvannut auttaa koneongelmissa, mutta uuden kovalevyn hankkiminenhan tässä on edessä jokatapauksessa :(

Näyttelyrintamalla ajattelin pitää taukoa loppusyksyn. Alunperin tarkoitus oli lähteä Seinäjoelle ja kyytikin olisi järjestynyt, mutta sen sijaan, että Nera olisi alkanut kasvattaa turkkiaan, se päättikin heittää loputkin karvat menemään. Ihan "nakuna" en halua Neraa viedä näyttelyihin, koska se on muutenkin pieni ja sirorakenteinen tapaus. Katsotaan messaria, jos nyt satun ajatuksesta vielä innostumaan. Siihen mennessä Nerallakin olisi karvaa ;)

Laavulla

Pinkkiputki jatkuu - kuvia pentutreffeiltä

Käväisimme Etelä-Suomessa asti pentutreffeillä, päämääränä Tervakoski KV. Matkaseurana meillä oli Jabu-tervu omistajineen. Nerppu & Jabu ovat rutinoituneita matkustajia ja ovat ennenkin jakaneet takaboxin sulassa sovussa. Ongelmitta selvittiin tälläkin kertaa ja Nera nukkui suurimman osan ajasta mennessä ja palatessa. Yö nukuttiin hotellissa Hämeenlinnassa: hotelliasuminen ja hissillä kulkeminen ekaa kertaa sujuivat nekin mainiosti koirakaksikolta. Perjantai-illalla käytiin pitkällä lenkillä Aulangon kansallispuiston metsissä - koirat olivat vapaana ja saivat purkaa energiaa - sitä riittikin lähes 9h autoilun jälkeen :)

Aamusta aikaisin kävimme hotellissa aamupalalla ja suuntasimme kohti Tervakoskea. Grotskukehä alkoi 9.30 ja siinä odotellessa ehdittiin bongailemaan sisaruksia. Esitin Neran itse ja yksilöarvostelussa se ravasi ja seisoi kauniisti, sekä antoi tuomarin koplailla ongelmitta. Tuomari tuntui tykkäävän Nerasta, pinkin nauhan kanssa poistuttiin kehästä ja jäätiin ihan kehän laitaan odottelemaan kilpailuluokkaa. Kilpailuluokasta myöhästyin pikkuhetken jutellessani Liisan kanssa kehän vieressä - en kuullut, että kehäsihteeri olisi minua kutsunut, eikä kukaan muukaan sitä siinä vieressä kuullut. No jokatapauksessa tuomari suuttui myöhästymisestäni melkoisesti ja huomautti asiasta useampaan kertaan happamana. Tuloksena kilpailuluokan 2. sija ja ei sijoitusta PN-kehässä. Tuomari oli muutenkin todella erikoinen ja käsitteli koiria rumasti ja pyöritti kehiä oudosti, mutta ei siitä sen enempää. Tuolle rouvalle ei olla menossa näytille ihan heti uudelleen :)


Tuomarina siis Yolanda Nagler Magel Israelista ja tässä Nerpun arvostelu:

"Tasapainoinen narttu, jolla feminiininen pää. Hyvä ilme, hyvät korvat, hyvä pigmentti.
Hyvät päänlinjat. Hyvä runko. Hyvä rintakehä ikäisekseen. Liikkuu kauniisti hyvällä draivilla."


JUN ERI2


Osallistuttiin vielä kasvattajaluokkaan ja kennel Black Master's oli ROP-kasvattaja. Molemmat esitetyt kasvattajaryhmät saivat KP:n. Neran veli Cima (Call the Man) oli hienosti PU4 :)

Jabu-tervu sai myös pinkkiä nauhaa ja sijoittui luokassaan kolmanneksi.

Kehien jälkeen sitten siirryttiin ottamaan kuvia "pennuista". Alla muutama oma otokseni, jotka eivät kyllä kovin kummoisia ole. Vettä sataa tihkutti välillä ja oli pilvistä ja harmaata, eikä pelkällä kittilasilla niissä olosuhteissa ihmeitä saa aikaiseksi ;) Kuvat kannattaa klikata isommaksi, jos niistä jotain selvää haluaa saada.

Call the Man & Confide in Me

Cradle of Love

Call the Man, Confide in Me, Chords of Fame & Cradle of Love

L-tervuja

Mustanaamion Baila-Baila, L-pennut ja emä Black Master's Instant-Fame

C-pentueen emä Tail Twister ja emänsä Quatz Heart

C-pennut ja äiti-Tazzi, sekä mummo Kiti

 
Samaan aikaan toisaalla jännättiin Taiga Doo's D-pentujen luonnetestiä. Siskoni belgityttö Tilli (Desiree, Jaden puolisisko) tempaisi hienot pisteet 199 ja laukausvarma (+2, +3, +3, +3,+1, +3, +1, +3). Hyvä Tilli!!! :D

Susanna ja Tilli

Tässä vielä linkki Tillin testiin.

Torstai on tottista täynnä

Juuri kotiuduimme tottistelemasta ja tässä lyhyehkö selostus siitä mitä oikein tehtiin. Tällä kertaa mulla oli oikein suunniteltuna mitä otetaan, ja aikalailla suunnitelman mukaan mentiinkin. Belgiporukalla oltiin tottista ottamassa, mukana 6 mustaa ja 1 tervu.

Ensin Neran tokot. Aloitin lyhyillä seuraamispätkillä ja naksuttelin kontaktia. Sitten noutoa patukalla, jolla reviteltiin kunnolla - siitä taas seuraamisia pätkissä. Loistavat perusasennot ja kontaktikin oli ihan kohdillaan. Seuraavaksi paikallaoloa istuen x 2, siitä liikkeestä istuminen x 2. Oikein hyviä. Noutoa, niin että vein kapulan ja lähetin koiran hakemaan (tämä ihan siitä syystä, ettei meidän kapula pysy kasassa, jos sen heittää - tarttis uuden kapulan): nouto on tällä hetkellä vain sitä, että kapula nostetaan ja tuodaan käteen. Kapulan pitämistä erikseen treenaillaan sitten vähän kevyemmän kapulan kanssa. Noudoissa se hyvä puoli, että pikkuakassa on vauhtia...! ;)

Paikallaoloja x 2. Häiriötä oli niin paljon, että otin vain lyhyehköt paikallaolot. Hyvin Nera pysyi maassa, eikä ollut ollenkaan rauhaton. Lopuksi kävin Neran kanssa häiriökoirakkona ottamassa vieressä luoksetulon maasta, kun Kojo oli paikallamakuussa. Meillekin se oli erinomainen häiriötreeniä. Nera nousi istumaan, mutta pysyi paikallaan ja luoksetulossa oli ihan mukavasti vauhtia. Toista koirakkoa kohti ei ollakaan luoksetuloa koskaan otettu ennen, joten hyvää harjoittelua meille :)

Jaden kanssa otettiin alkuun noutoa. Tilli oli vieressä treenaamassa Sussun kanssa ja Tillille oli vähän liian kova häiriö vauhdikkaasti vierestä kapulalle syöksyvä Jade. Pienen pyrähdyksen Jade teki Tillin juostua luokse, mutta sitten otettiin nouto uusiksi. Jadella oli hurja into tehdä hommia, kun se oli joutunut katselemaan Neran treeniä ensin. Noudot olivat hemmetin nopeita ja hyviä. Kapulaa saisi pitää rauhallisemmin suussa perusasennossa, mutta pitänee muistinvirkistämiseksi ottaa Jadellekin ihan vain kapulan pitämistä.

Sitten seuraamista, josta liikkeestä maahanmeno (täydellinen) ja liikkeestä istuminen (pieni vartaloapu, koska Jade on viimeaikoina lyönyt kaikki jäävät maahanmenoiksi). Seuraamisessakin Jade oli aika skarppina!

Paikallaolo maaten, niin että Tilliä seuruutettiin vierestä ja edestä. Kerran nousi kyynärien varaan ja haisteli, pikkuisen levoton, mutta pysyi paikalla. Jouduttiin sitten vielä häiriökoirakoksi Judolle, Jade siis paikallaoloon ja Judoa seuruutettiin vierestä ja ympäri. Ensimmäisellä kerralla, kun Judo karkasi Jaden luokse, Jade nousi istumaan aluksi ja sitten siirtyi puolisen metriä oikealle. Toisella kerralla pysyi maassa.

Jaden treenit sujuivat todella hienosti siihen nähden, ettei se ole käynyt häiriötreeneissä vähään aikaan, kun Nerppuhan sitä tällä hetkellä tarvitsee paljon. Kyllä alkoi taas ajatus kyteä BH-kokeesta ja ehkä jostain muustakin, sen verran täpäkällä tuulella Jade oli :) Katsotaan nyt, jos saisi jossain vaiheessa aikaiseksi.

Hlö-ryhmää ei ehditty ottaa, mutta sitä sitten ensi kerralla :)

Kuva keväältä - ei meillä vielä lunta sentään ole...! © Jenna