Hyvä Kuva

Valokuvauskurssin ensimmäinen kotitehtävä oli ottaa omasta mielestä hyvä kuva. Vanhoja kuvia ei kelpuuteta. Aikaa kaksi viikkoa.

Erittäin yksinkertaiselta kuulostava tehtävä onkin yllättävän vaikea. Millainen on hyvä valokuva? Minusta hyvässä valokuvassa on kaikki kohdallaan valotuksesta, rajauksesta, tilanteesta ja tunnelmasta lähtien - mutta jotta kuva olisi jotenkin erityisen Hyvä, siinä tulisi olla myös jokin juju. Jokin erityinen yksityiskohta tai ajatus, mikä tekee kuvasta onnistuneen.

Hyvää Kuvaa on vaikea ottaa tarkoituksella. Suurin osa omista hyvistä kuvistani ovat olleet onnekkaita otoksia. Toki koiria kuvatessa sarjakuvauksen ansiosta satojen kuvien joukossa on yleensä muutama hauska tilannekuva. Joskus kuvaa miettiessä/valmistellessa se ajatuskin on jo valmiina. Näkee jossain täydelliset lavasteet kuvan tapahtumalle. Eri asia on sitten se saako valokuvasta sellaisen, kun on sen pään sisällä visioinut.

Inspiraation metsästäminen on ihan oma lukunsa. Syksyllä kuvaamaan inspiroi kauniit ruskan värit, kesällä valo ja vesi, kevättalvella aurinko. Mutta inspiraatiota on hankala pakottaa tai kiirehtiä.

Haluaisin kuvata hevosia tai joutsenia. Harmi vain, että niitä ei saa malliksi noin niinku haluamalla :-P Koiria tietysti myös, mutta välillä muidenkin koiria kuin vain omiani ja mielellään ympäristössäkin saisi tapahtua vaihtelua. Sitä Täydellistä Tilannekuvaa edelleen odottelen kohdalle osuvaksi, joten koirienkin kuvaamisessa on vielä paljon haastetta.

Hyvään Kuvaan tarvitsee myös kuvankäsittelyä. Joskus en muuta kuvasta mitään muuta kuin sen koon, mutta useimmiten muokkaan myös valotusta ja rajausta. Netistä löytyvä ilmaisohjelma Gimp on ihan kelpo ohjelma tätä varten, mutta ei ole mielestäni Photoshoppia voittanutta. Pitäisi siis hommata uusi kuvankäsittelyohjelma ja sitä myötä uusi tietokonekin .-D Mutta pitänee toistaiseksi yrittää pärjätä tällä kalustolla mitä on käytettävissä. Koska olisihan uusi objektiivikin kiva ja vaikka uusi kamerakin, jos oikein aletaan tahtomaan kaikkea.

Tähän pohdiskeluun olisi ollut hauska lisätä se Hyvä Kuva lopuksi, mutta en ole saanut otettua sitä vielä, joten tyytyminen on näihin yritelmiin ;-) Hyvän Kuvan metsästys jatkuu tänään.

Aina jaksaa aksaa

Tänään sain aikaiseksi lähteä hallille treenailemaan Neran kanssa esteitä. En tehnyt sen kummempaa treenisuunnitelmaa (pitäisi kyllä ottaa tavaksi agissakin), mutta ajatuksena oli ottaa irtoamisharjoituksia, rengasta erikseen ja hankalampia ohjauskuvioita/hankalia kulmia (oma liike, ohjaaminen).

Hallilla olikin jo treenaajia, niin aloittelimme ulkokentällä, jossa ei ollut kuin pari estettä. Kepit, muuri ja pituus olivat kaikki peräkkäin ja siinä muurin ja pituuden vieressä oli yksi hyppyeste. Johan niilläkin pystyi ottamaan irtoamista ja erilaisia tekniikoitakin harjoittelemaan.

Nerppu oli varsin vauhdikkaalla tuulella ja meillä oli tosi hauskaa. Teknisestikin kaikki sujui suunnitelmien mukaan. Hienosti Nera suoritti kepit ja irtosi hyvin muurille ja siitä pituusesteelle. Hyvin oli myös kuulolla, kun pituuden sijasta käänsinkin hypylle. Erittäin tyytyväinen olen vauhdikkaaseen pujotteluun!

Sitten päästiin hallille, missä edelliset treenaajat olivat harjoitelleet irtoamista viidellä hyppyesteellä, joten otettiin sitä makupala-alustalla. Rimat olivat matalalla, eli se oli tosi helppo harjoitus, mutta hyvää treeniä meille irtoamiseen.

Loppuun otin A-esteen, U-mutkalla olevan putken ja hyppyesteen sarjan. Tarkoituksella ohjasin putken hankalaan päähään ja siinä tulikin muutama väärinkäsitys koiralle, mutta myös onnistumisia. A-este on kyllä Nerasta sen verran kutkuttava este, että sen kontaktien kanssa saa olla tarkkana jatkossakin - kun vauhtia oli  jo satanen lasissa, Nera hyppäsi ylösmenokontaktin yli. Siinä sitten tarkoituksella hidasteltiin vähän, jotta kontaktit otettiin nätisti.

Viimeiseksi vielä puomi ja putki yhdistelmä ja sitten kotiin.

----------------------
Ja OT aiheeseen: eilen oli valokuvauskurssin ensimmäinen kerta. Teen siitä erillisen postauksen viikonlopun aikana :) Valokuvauskurssi-pulinat merkitsen ihan omalla tunnisteella, jotta ne on helppo löytää ja voin palailla muistiinpanoihini myöhemminkin. Eka kerran perusteella voin vain todeta, että paljon on vielä opittavaa... :-)

Löytökoiralauantai

Kävin viikonloppuna Löytökoiralauantai-tapahtumassa katselemassa ja kuvailemassa. Mätsäri pidettiin Lammassaaressa ja paikanpäällä oli ihan mukavasti sakkia.

Galleriasta löytyy kaikki kuvat, mutta tässä muutama otos :-)

BIS-2

BIS-1

Jaden kesä

Laitetaas välillä Jade-päivitystä :-) Kesä on mennyt kohtauksitta, tosin nyt meillä on riesana aika ärhäkkä valeraskaus. Ärhäkkä, koska Jade on oikea pahantuulinen akka valeraskauden aikana ja Nerppu saa osakseen kyräilyä ja ylimääräistä urputusta. Nera tajuaa kuitenkin pysytellä hyvän välimatkan päästä äkäisestä wanna-be-mammasta ;-) joten ilman kärhämöintiä tästä selvitään, niinkuin aina ennenkin.

Jade rakastaa kesää siinä missä talveakin. Kesässä parasta Jaden mielestä on varmasti ruoho (nam) ja uiminen. Olen monesti blogissakin kuvaillut tuota Jaden tapaa juosta polskimaan veteen aina, kun se vain on mahdollista ja se muistuttaa joka kerta kevätlaitumille päässyttä varsaa. Siinä hyvä todiste siitä, miten koira osaa elää hetkessä ja ottaa ilon irti elämästä.

Kaikissa kuvissa häärää Jade-mamma, ikää 6v ja risat. Pelkästään näiden kuvien katselusta tulee hyvälle mielelle. Ja onneksi uimakausi jatkuu vielä, ainakin Jadella, jota kylmenneet vedet eivät haittaa pätkääkään.

Syksyn väriä...

Nolla virhettä!

Eilen oli kesäkauden viimeiset agitreenit. Ohjelmassa meillä oli rataharjoitus ja esteitä radalla oli mm. kaksi putkea, hyppyjä, muuri ja puomi. Hyppyjä ja toinen putki oli hankalassa kulmassa, joten sai panostaa vähän siihen ohjaamiseenkin ;-)

Aloitettiin rataan tutustumisella ja oli hauska suunnittella miten koiran radan läpi veisi ja välttäisi pahimmat "ansat". Yhden takaaleikkauksen otin mukaan ja tiesin, että toisella putkella mulla tulee kiire päästä koiran eteen, mutta innokkaana lähdin rataa kokeilemaan.

Ihan hyvin se mun suunnitelma sitten käytännössäkin toimi, koska tehtiin heti alkuun virheetön rata, eli nollatuloshan se olisi mölleissä ollut (rata oli ehkä hiukan vaikeampi kuin perusmöllirata). Pari ylimääräistä kieputusta Nera ehti tehdä odottaessaan ohjausta ja pyöri ehkä liikaa jaloissa, mutta hienosti meni koko radan kuitenkin ja otti puomin kontaktit nätisti, vaikka puomille irtosikin vauhdikkaasti ja minä jäin armotta jälkeen.

Kouluttajalta sain vinkiksi ohjata ensimmäiset kaksi estettä ja ensimmäisen putken toisella puolella koiraa, aikaa säästääkseni, ja se toi lisähaastetta rataan. Tehtiin koko rata varmaan kuusi kertaa ja saipa taas juosta niin koira kuin ohjaajakin. Hikihän siinä tuli. Mutta oli se hauskaa!

Me ollaan edistytty kesän aikana hurjasti. Minäkin osaan jo katsoa vähän enempi miten liikun radalla ja pitää ne huitovat kädet kurissa (ainakin sen jälkeen, kun minua muistutetaan asiasta). Osaan jo lukea rataa ja miettiä erilaisia ohjauskuvioita. Koira osaa lukea minua ja jos minä teen oikein, koira tekee oikein.

Tälle syksyä pitää vielä päästä epiksiin harjoittelemaan ja haistelemaan kisafiilistä. Viikonloppuna olisi oman seuran epikset virallisten yhteydessä, mutta olen pari päivää ollut flunssainen, niin osallistumista niihin skaboihin pitää vielä miettiä.

Rataharjoitusten jälkeen otettiin vielä keinua. Nerppu alkuun vähän empi, mutta nerppumaiseen tapaan mennä hurjasteli kohta keinua jo kovalla vauhdilla itsekseen. Vielä ei päästetä keinua kokonaan rämähtämään, vaan kouluttaja avustaa keinun toisessa päässä.

Kesäkauden treenit loppuivat siis tähän, mutta ensi keskiviikkona meillä on treenit taas, samaan aikaan ja saman kouluttajan kanssa. Lisää treeniraapustelua agista luvassa siis ensiviikolla :))