Mitä isot edellä...

Mä oon harjoitellut viime aikoina kovasti ISON KOIRAN elämää... Vähän kun kattelee mitä noi muut tekee, ja sitten tekee itse perässä, niin oppii kaikenlaista uutta.

Kattokaa, mäkin osaan...!

Kun vähän aikaa istuu jossain kukkapuskassa, saa namia!

Mäkin löysin tällaisen kepukan vedestä, kato!

Pääsee näilläkin koivilla melko lujaa...!

Vaikka välillä vauhtia on niin paljon, että tassut on vaan tiellä...!

Tällä tyylillä pääsee muuten TOSI LUJAA...!

Tässä me vaanitaan toisiamme Jaden kanssa.

Mutta arvatkaapa vaan kuka löysi parhaimman kepin...? :D

Vesiliitoa

Kävimme äsken kokeilemassa agilityä pitkän tauon jälkeen. Tiedä vaikka meidän Nerpusta tulisi isona agikoira ;) Taivaalla oli tummia pilviä, kun saavuimme kentälle, mutta ehdin Neran ja Jaden kanssa pikkutreenit ottaa ennen kuin alko sataa oikein kunnolla.

Jaden kanssa tein pari lyhyttä radanpätkää, joissa oli hyppyesteitä, rengas, putki, A-este, puomi ja kepit. Yllätyksekseni Neiti-Jii osasi mennä kepit ilman käsiapuja ja vielä vauhdikkaasti...! Missähän se on käynyt salaa harjoittelemassa...? ;) Intoa meillä on molemmilla paljon enemmän kuin taitoa, mutta hauskaa oli ja vauhtia piisasi. Jiin kanssa syksyllä aletaan enemmänkin agia treenailemaan, ihan omaksi iloksemme.

Nerppu sai tutustua putkeen, jonka se pari kertaa meni itsekseen läpi. Otimme myös hyppyesteitä, joiden rimat olivat maassa... Komeasti Nerppu kuitenkin ponnisti aina riman kohdalla ;) Lopuksi kokeilimme vähän puomia, joka sekään ei Neraa pelottanut.

Valokuvia oli tietysti tarkoitus ottaa, mutta kaatosateessa ötököiden syöttinä kuvaaminen ei niin hirveästi innostanut. Varsinkin, kun tiesi jo etukäteen, että hyvistä kuvista olisi turha edes haaveilla siinä valossa.

Pari kuvaa kuitenkin nappasin takkini alta tähtäillen. Valotusaika on pielessä, enkä ollut missään hyvässä paikassa kuvailemassa, mutta tällaista menoa tällä kertaa :)

Kiitos Pamulle kyydistä ja treeniseurasta...! :) Seuraavalle treenikerralle toivotaan enemmän aurinkoa ja vähemmän hyttysiä!

Täyden kympin tyttö

Nerppu-Kirppu on tänään 10 viikkoa vanha. Säkäkorkeutta löytyy nyt n. 37 cm, aamuisen mittailun tuloksena.

"Synttäreiden" kunniaksi kävimme suolla käveleskelemässä. Jade ja Nerppu keskittyivät keppien noutamiseen ja järsimiseen, minä tuhansien hyttysten häätöyrityksiin ja kameran asetuksien kanssa pähkäilyyn.

Mitään järkevää poseerauskuvaa en Nerasta saanut. Turha edes yrittää ilman apulaista. Mutta tässä täyden kympin tytöt tältä aamulta :)

Kaamee kapula...!

Eilen käytiin tokoilemassa yliopistolla ja siellä olikin melkoinen belgiedustus paikanpäällä, olisiko ollut 7 grotskua ja yksi tervu. Oli siellä vääränrotuisiakin, joten aika isolla porukalla treenailtiin, vaikka vettäkin ripotteli niskaan vähän väliä.

Nerppu keskittyi tällä kertaa ihmisten viihdyttämiseen ja huvittamiseen. Otimme muutaman kerran luoksetuloa hihnassa, maahanmenoa ja istumista. Tuo pentu on kyllä niin ahne, ettei se mitään huomaakaan, jos lihapullaa on tarjolla ja häiriöitähän oli melkoisesti. Muuten Nerppis sai kiertää suukottelemassa uusia, kivoja tuttavuuksia ja torkkua autossa.

Jaden keskittyminen ei ollut ihan parasta mahdollista suuressa porukassa, mutta jonkin aikaa ihmeteltyään se oli kuulolla ihan mukavasti.

Seuraamisissa jätätti, enkä saanut siihen missään vaiheessa kunnon potkua. Tämä on se häiriöherkin liikkeemme selvästi. Kuitenkin esim. käännöksissä pysyi sivussa eikä lähtenyt seilaamaan kauemmas, joten ei se ihan huonointakaan Jadea ollut missään nimessä, vaikka katse harhailikin.

Paikallaolot olivat hyviä. Katseli tapansa mukaan mitä muualla tapahtuu, mutta sitten edestä ja sivusta ohittavia koirakoita ei noteerannut mitenkään.

Jäävät sujuivat hyvin. Seisominen suht napakka, vaikka ei pysähdykään "kuin seinään".

Luoksetulot sellaisia hallittuja lönköttelyjä. Vauhtia lissää vaan :)

Sitten ruutua, noutoa ja... metallinoutoa. Jade inhoaa metallikapulaa...! Se ottaa sen kyllä suuhun, mutta ei millään haluaisi nostaa maasta. Eilen metalli kuitenkin nousi, hyvin harkiten, maasta ja se jopa tuotiin minulle. Edistystä siis kaamean kapulan suhteen...!

Heinäkuun koirakuva: Hellepäivän huvituksia

Viikon Koirakuva on heittänyt heinäkuisen haasteen bloggaavilla koirakansalaisille ihmisineen. Osallistumme toissaviikkoisilla hellepäiväkuvilla, joissa kiteytyy aika hyvin meidän helteisien hetkiemme sisältö.

Viimepäivinä eivät helteet ole meitä hellineet täällä pohjoisessa, mutta loppuviikosta pitäisi taas lämmetä... Uusia hellepäiviä huvituksineen odotellen :)